Ensimmäisessä postauksessa voinkin siirtyä suoraan asiaan. En ole siis matkustanut taksilla Chileen, mutta tällä hetkellä asun ja työskentelen Puerto Varas- nimisessä pikkukaupungissa eteläisessä Chilessä. Työskentelen harjoittelijana matkatoimistossa, vaikkakin mun työnkuva käsittää pelkästään projektiin nimeltä Chile Turismo Rural. Työprojektin rahoittajana toimii kaksi matkatoimistoa sekä Chilen valtio, ja tarkoitus on sekä kouluttaa ja auttaa näitä turismitoimijoita kehittämään niiden toimintaa sekä markkinoida maaseutumatkailun mahdollisuuksia. Tähän työpaikkaan pääsin CIMO-nimisen ohjelman kautta, joten jos työharjoittelu ulkomaissa apurahan kera kiinnostaa, kannattaa tsekata http://www.cimo.fi/ohjelmat/kansainvalinen_harjoittelu

Nyt on kuukausi takana Chilessä ja vaikka tää on jo kolmas kerta kun asun ulkomailla opiskelun tai työharjottelun takia, on tää kerta ollut myös ylivoimaisesti vaikein. Aikaisemmin asuin englanninkielisissä maissa ja täällä vaikka puhunkin espanjaa oon huomannut kuinka vaikeeta on olla oma itsensä kun kielitaito on puutteellinen. Kuten kaikissa lattarimaissa, Chilessäkin on ihan oma tapansa puhua espanjaa joka koostuu mm. älyttömän nopeasta puhetavasta ja lukemattomista sanoista joita ei tunnetta muualla espanjankielisissä maissa, joten voi kuvitella kuinka vaikeeta tällasen gringan on ymmärtää. Jos minulle puhutaan hitaasti ja kahdenkesken, ymmärrän lähes kaiken, ja pystyn puhumaan ihan sujuvasti mutta keskustelutaito on ihan asia erikseen. Kun työkaverit puhuu keskenään (vaikka ymmärtäisinkin mitä puhutaan) on mahdotonta osallistua kun se lause mitä haluaisi kommentoida väliin kestää muodostaa niin kauan että on siirrytty jo muihin aiheisiin. Tuun asumaan täällä yhteensä vähän yli 3kk ja toisin kun alunperin ajattelin, tajuan nyt et se on aivan liian lyhyt aika sujuvan kielitaidon saavuttamiseen, mutta ainakin tuun takaisin Suomeen huimasti parantuneen espanjan kera.