Miksi Suomi?
En sanoisi, että minä en tiennyt mitään Suomesta ennen kuin tulin Suomeen. Sanoisin, että minä tiesin liian paljon siitä.
Ammatiltani olen unkarin kielen opettaja ja journalisti. Yliopistossa opiskelin paljon Suomesta, suomalaisista, suomen kieltä, suomen historiasta – ja Suomen säästä. Tiesin, että Suomi on kaunis maa. Mutta luulin, että minä en käy koskaan siellä, koska se on liian kylmä maa minulle. Olen intohimoinen, tunteellinen, Välimeren naisten näköinen nainen. Oli selvää, että minulla ei ollut mitään tekemistä Suomen ja suomalaisten kanssa. Vai oliko?
Elämällä on hyvä huumorintaju, sanoin itselleni, kun tapasin rakkaani, joka on suomalainen mies. Me olimme asunut Budapestissa, mutta lyhyen ajan jälkeen oli selvää, että me muuttaisimme Suomeen myöhemmin. Kerroin hänelle, että jos hän haluaisi minun käyvän Suomessa useammin kuin vain kerran, ensimmäinen visiittimme olisi paras olla kesän aikana. Eikä talvella.
Me laskeuduimme Turkuun elokuussa 2012. Muistan yhä minun ensimmäiset ajatukset, kun astuin ulos lentokoneesta. Oli ilta. Näin metsän, ne uskomattomat pilvet, otin syvään henkeä ja sanoi: Se tuoksuu hyvältä! Vietimme ensin aikaa maaseudulla, Vimpelissä. Tulimme unkarilaisesta helteestä ja nyt oli vain 15 astetta lämmintä kun saavuimme Vimpeliin. Hän lämmitti saunan ja kysyi, että haluanko juoda olutta. Minulla oli tosi kylmä ja olin huolissani mutta vastasin: No niin, minä tulen auttamaan sinua ja annapa olutta minulle! Vaikka olisin antanut kaikkeni kuumasta teestä ja lämpimästä peitosta. Pari tuntia myöhemmin, kun olin uimassa auringonlaskuun – alasti, veden lämpötila oli 10 astetta – tiesin jo, että minä tulisin rakastamaan tätä maata.
Helsinki on ihana kaupunki. Se on jotain aivan muuta, verratuna mitä meillä on Unkarissa. Se on paljon enemmän ja jännittävämpi, kuin mitä unkarilaiset tietävät Suomesta. Rakastan taloja ja ratikoita. Rakastan sitä, että kadut ja julkiset vessat ovat puhtaita. Suomalaiseen sinapin maku on upea, lonkerot ja leivonnaiset ovat ihania. Helsinki on puhdas ja rauhallinen kaupunki. Ei melua, ei väkijoukkoa, ei stressiä.
Me olimme mennyt naimisiin kesällä 2013 Unkarissa ja pian sen jälkeen muutimme Suomeen. Asuimme Helsingissä pari kuukautta, mutta nyt me asumme pienessä kaupungissa, joka ei ole kaukana Helsingistä. Aviomieheni tekee työtä ja minä olen opiskelemassa suomea. Opiskelen TE-toimiston kurssilla, menen kouluun joka päivä.
Minä olen kiinnostunut blogin kirjoittamisesta ja sosiaalinen mediasta. Olen kirjoittanut erilaisia blogeja (unkariksi ja englanniksi) melkein kymmenen vuotta. Tämä on minun ensimmäinen blogini suomeksi. Yritän kirjoittaa blogin suomeksi, koska haluan harjoitella ja oppia suomea. Haluaisin kirjoittaa elämästäni Suomessa, kuinka näen Suomen ja suomalaiset. Toivon, että sinä pidät blogistani ja että sinä kommentoit. Haluaisin keskustella näistä asioista ja tutustua suomalaisiin bloggaajiin. Tervetuloa blogiin!