Tässä maailmassa, jossa kommunikaatiovirta virtaa jatkuvasti, on yllättävää huomata, miten joskus aikuiset ihmiset voivat sortua epäkypsään käyttäytymiseen. Yksi kulmakivistä aikuisuudessa on kyky käsitellä ihmissuhteita ja kommunikoida avoimesti ja rehellisesti, oli kyse sitten ystävyyssuhteista tai muista ihmissuhteista.

Äskettäin koettu tilanne kaveripiirissämme toimi muistutuksena siitä, kuinka tärkeää on ymmärtää aikuisen käyttäytymisen perusperiaatteet. Yksi kaveripiirimme jäsen päätti käyttää epäsuoria keinoja ilmaistakseen epämieluisuutensa muita kohtaan, mikä johti turhiin väärinkäsityksiin ja loukkaantumisiin.

Ensinnäkin, on tärkeää ymmärtää, että aikuisen ihmisen tulisi osata ilmaista tunteensa ja mielipiteensä suoraan ja kunnioittavasti. Jos joku ei enää halua olla osa tietyntyyppistä suhdetta, olipa kyse sitten ystävyydestä, työsuhteesta tai muusta, on kohtuullista ja eettistä ilmaista tämä suoraan asianomaisille. Kiertelyn ja estojen käyttäminen ei ainoastaan ole epäkypsää, vaan se myös aiheuttaa tarpeetonta hämmennystä ja tuskaa kaikille osapuolille.

Toiseksi, on tärkeää ymmärtää, että jokaisella on oikeus päättää omista ihmissuhteistaan. Emme voi pakottaa ketään pitämään meistä tai haluamaan olla kanssamme tekemisissä. Sen sijaan, että tuomitsemme toisen henkilön päätöksen, meidän tulisi arvostaa heidän rohkeuttaan ilmaista omat rajansa ja toiveensa. Joskus on parempi päästää irti suhteesta, joka ei enää tuo iloa tai hyötyä molemmille osapuolille.

Lopuksi, on tärkeää pyrkiä ymmärtämään toisen ihmisen näkökulmaa. Jos joku päättää lopettaa kanssakäymisen kanssamme, sen sijaan että automaattisesti olettaisimme, että olemme olleet ”hänen ystävyytensä arvoisia”, olisi hyödyllisempää pysähtyä pohtimaan, miksi tilanne kehittyi tällaiseksi. Ehkä meillä oli erilaisia odotuksia suhteelta, tai ehkä kommunikaatiomme oli puutteellista. Joka tapauksessa, tilanteesta voi oppia ja kasvaa paremmaksi ihmiseksi.

Viimeaikaiset taloudelliset muutokset ovat saattaneet monet pienet maatilat Suomessa ahtaalle. Tämä ei ole vain yksittäisten tilojen ongelma, vaan se heijastaa laajempaa trendiä, joka näyttää vain pahenevan.

Erityisen synkkä esimerkki tästä kehityksestä on lähellämme sijaistva pieni maatila, jonka omistajat hankkivat juuri ennen pandemiaa. Alun perin toiveikkaat suunnitelmat ja visiot menestyvästä tilasta ovat nyt kohdanneet ankaran todellisuuden. Pakolliset ja tärkeät rakennusten remontit jäivät puolitiehen taloudellisten haasteiden vuoksi. Päärakennuksen kunto on rapistunut, ja se on nyt lähes arvoton, kun tarvittavat kunnostustyöt ovat jääneet tekemättä tai tehty puutteellisesti.

Tilanne on karu esimerkki siitä, miten taloudelliset vaikeudet voivat romuttaa unelmat ja jättää tilalliset pulaan. Omistajat eivät kykene saamaan edes omiaan takaisin myymällä tilaa, mikä aiheuttaa heille valtavaa taloudellista ja henkistä taakkaa. Tämä ei ole vain yksittäistapaus, vaan valitettavan yleinen tilanne, joka toistuu kiihtyvällä tahdilla ympäri Suomea.

Hintojen nousu ja taloudelliset haasteet asettavat pienet maatilat erityisen haavoittuvaan asemaan. Hallituksen ja muiden sidosryhmien on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota tähän ongelmaan ja tarjottava tukea ja resursseja viljelijöille, jotka kamppailevat selviytyäkseen vaikeista ajoista.

On selvää, että tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jotta voidaan auttaa näitä maatiloja selviytymään ja kukoistamaan. Muuten riskeerataan paitsi maaseudun elinkeinojen elinkelpoisuus myös maataloustuotannon turvaaminen tuleville sukupolville.