Päivä turistina
Kiinnostaville rakennuksille käy helposti samoin kuin kauniille maisemille: jos niihin ei heti tartu, sulautuvat ne pian osaksi arkista tietä lähikaupalle tai muuta yhtä ikävää ja sitten niitä ei enää näe. Olen neljän viikon ajan kävellyt joka päivä vähintään kaksi kertaa 1800-luvun loppupuolella rakennetun kylpylärakennuksen ohi, jonka valkoiseksi rapatut seinät huokuvat kadulle asti viileyttä, rauhaa ja käytöstä poistetun kivirakennuksen kaikua. Vasta viime perjantaina poikkesin reitiltäni ja kurkkasin sisään hamamniin.
Kaksi kuukautta Stone Townin kokoisessa kylässä on pitkä aika. Niin pitkä, että jokaisen nurkan ehtisi koluta, jos ei samaan aikaan saisi itseään jatkuvasti kiinni ajattelemasta, että ”kyllähän mä ehdin, vielä tässä on /niin ja niin paljon/ jäljellä”. Saattaa olla, että laukkaan viimeisenä viikkona kieli vyön alla katsomassa ja kokemassa kaikkea, mitä en vielä syystä tai toisesta muka ehtinyt aiemmin, mutta pientä yritystä oli jo perjantaina: kiitos ultimaattinen turistipäivä 5.7.2013!
Ra-kas-tan tuota Beit al-Ajaibin vihreää kellotaulua. Se on mieletön!
Resepti on yksinkertainen: kamera kaulaan, aurinkolasit otsalle, vesipullo laukkuun ja kylille! Tarkoitus ei ole edes yrittää näyttää siltä, että tietäisi, minne on menossa tai mistä tulossa, turret ei välitä. Harkitsimme jopa jättimäisen turistikartan hankkimista, mutta se jäi lopulta kauppaan liian työläänä ja tarpeettoman kalliina rekvisiittana.
Turret Delboé, Karppinen ja Viitaniemi valmiina valloittamaan palatsimuseon
Opin itsestäni seuraavaa: en ole kovin ahkera kuvaaja, kun kyse on museoista ja historiallisista rakennuksista. Vaikka kuvittelin tallentaneeni kaiken mahdollisen, löytyi muistikortilta illalla lähinnä kissoja, varjoja, kissojen varjoja.. ja sitä rataa. Ehkä joku päivä käyn vielä oikeasti kuvaamassa sen persialaisen kylpylän, palatsimuseon ja muut jutut. Onhan tässä vielä aikaa, kyllä mä ehdin.
Syy..
..ja seuraus hamamin lattialla
This is music
Mikrokatti. Siis voiko noin pieni edes olla?
Vähemmän ei todellakaan ole enemmän, mitä tulee puutöihin
Kirjoja, kahvia, kulttuuria! Maustetalon häikäisevä terassi ja Clara!