Harvoin sitä pelkää kuolevansa, onneksi.

Tänään kuitenkin hiukan pelkäsin. Tai en oikeasti, mutta primitiivisellä tasolla joku osa aivoistani pelkäsi. Vierumäen Flowpark-rata oli viritetty korkealle, paitsi tasoltaan niin ihan konkreettisestikin. Olin ajatellut, että rata on hauska ja leikkisä puuharata lapsille, mutta totuus oli aika kaukana tästä. Radalla oli neljä eri vaikeustasoa, ja jo toiseksi vaikein taso oli itselleni todella haastava.

Tasapainottelu heiluvilla vaijereilla ja esteillä yli viiden metrin korkeudessa oli paitsi hauskaa ja jännittävää, myös erittäin hyvää treeniä. Vartalonhallinta oli kaikki kaikessa. Lisäksi oikean suoritustekniikan keksiminen helpotti, siis silloin kun sen onnistui keksimään. Kiipeilyosuuksissa oli tärkeää pitää paino mahdollisimman paljon jaloilla ja vähän käsillä, mutta se ei ollut aina kovin helppoa. Adrenaliini ja maitohappo virtasivat suonissa. Eniten itselläni rasittuivat puristamiseen tarvittavat kyynärvarren lihakset. Huomisaamun keihäänheitossa voi tulla aika lempeitä heittoja.

Kuva: työkaverini Kaisa H.

Ennen Flowparkia teimme yrityksessämme jo perinteisen ja jokavuotisen, Vierumäen tarjoaman kattavan kuntotestin. Oli ilo huomata, että peruskuntoni ja liikkuvuuteni oli hiukan parantunut. Fysioterapeutin venyttelyohjelma siis toimii, ja kesän pyöräilyistä on ollut hyötyä! Lihaskunto oli melkein yhtä hyvä kuin kaksi vuotta sitten, kun treenasin salilla vielä ahkerammin kuin nyt. Kollegatkin tuntuivat olevan varsin timmissä kunnossa, ja moni oli iästä riippumatta parantanut omaa kondistaan vuosien varrella.

Päivästä jäi jälleen erinomaisen hyvä fiilis. Oli antoisaa hikoilla yhdessä työkavereiden kanssa ja kannustaa toisiamme ylittämään itsemme. Jos liikuntapäivän järjestäminen yrityksessäsi on ajankohtainen pohdinta, voin ainakin itse suositella lämpimästi Vierumäkeä. Iso kiitos myös työnantajalle tällaisen tilaisuuden järjestämisestä joka vuosi.

//www.youtube.com/embed/pr-rvcA34Fg