Elämää kiusattuna

Hei!

En tällä hetkellä tiedä Blogin kirjoittamisesta oikeastaan mitään, mutta ajattelin kuitenkin alkaa tehdä tätä. Blogini käsittelee siis minun kiusaamis tarinaani (avaan tässä Blogissa jotain), yleisesti kiusaamista sekä koulujen toimintaa sen asian parantamiseksi.

Selvennyksenä siis, että olen tällä hetkellä 15vuotta (9lk) enkä alan ammattilainen.

Mutta siis minua on kiusattu ensimmäisestä luokasta tähän päivään (lukuun ottamatta 8lk) asti. Olen ollut 5 koulussa tänä aikana.

1-2lk kiusaaminen oli ”vain” ulkopuolelle jättämistä ja valheellisten tietojen levittämistä. Tänä aikana opettajani ei puuttunut tähän mitenkään, vaikka hänelle kerrottiin asiasta.

3lk vaihdoin koulua pienempään kouluun, jossa oli vain esikoululaisista kolmosluokkalaisiin. Tällöin minua haukuttiin ja jätettii ulkopuolelle, myös satunnaisia lyömisiä oli. Kun oli pieni koulu niin jopa minä osasin olettaa, että tähän puututtaisiin, mutta olin pahasti väärässä sillä oma opettajamme oli koko ajan pois, jonka seurauksena meillä oli jatkuvasti uusia sijaisia.

4-6lk Olin taas uudessa koulussa, jossa kiusaamiseni oli ulkopuolelle jättämistä, haukkumista, valheellisten tietojen levittelyä sekä väkivaltaa. Tänä aikana minulla oli 2 eri opettajaa (opettaja 1 oli minulla 4lk ja opettaja 2 5-6lk) . Opettajja 1 yritti puuttua kiusaamiseen puhuttelemalla kiusaajia, mutta he eivät suostuneet puhumaan joten hän luovutti, sanoi hän jälkeenpäin ettei pystynyt puuttumaan kiusaamiseeni.

7lk Oli kiusaamiseni osasta rankinta aikaa kun minua jätettiin ulkopuolelle, hakattiin, jahdattiin ympäri koulua puukon kanssa, salakuvattiin nettiin sekä leviteltiin ympäri koulua ja sosiaalista media valheellista tietoa. Tällöin luokanvalvojalle kerruttua asiasta hän ei uskonut mitään kertomastani, eikä myöskään puuttunut asiaan. Aloin tällöin käymään pienluokalla joitain tunteja (joka pahenti kiusaamista, jolloin minulle sanottiin etten ole enää kyseisellä luokalla vaan erityisluokalla). Onneksi siellä oli yksi erityisopettaja joka ottti minut vakavasti ja piti puhutteluja kiusaajilleni. Muistan yhden tilanteen kun minua oli jahdattu puukolla ja pääsin vessaan turvaan. He yrittivät päästä sisään mm. polttamalla oven mutta eivät onneksi onnistuneet. Laitoin paniikissa viestiä luokkalaiselleni, joka ei tähän aikaan vielä kiusannut minua: ”auta, ysit jahtas mua puukolla hae ”erityis open nimi” tänne kolmoseen vessaan, mua pelottaa” Onneksi välkkäkellot soi ja valvoja käski heidät luokkiin, tuli hiljaisuus. Sain elämäni ensimmäisen paniikki kohtauksen. Erityisopettaja vei minut vararehtorin kansliaan joka passitti terveydenhoitajalle. Loppujen lopuksi kiusaaminen ei loppunut mihinkään va minulla oli koulusta paljon poissaoloja.

Nyt eli 9lk Tällä hetkellä kiusaamiseni on haukkumista ja ulkopuolelle jättämistä. Opettajani ei tiedä tästä.
Enkä käy koulussa.

Ja ennenkuin joku kommentoi, että sano opettajalle niin en. Eivät aikuiset osaa puuttua kiusaamiseen oikealla tavalla. Minun kohdalla kertominen on aina vain pahentanut.

Kuitenkin joku miettii miksi kerron tämän, mutta syy on se, että tähän tarvitaan muutosta niin opettajilta kuin vanhemmiltakin. Kiusaaminen on jättänyt minuun syvät arven koko loppu elämäksi.

Aikuiset tehkää jotain, ennenkuin jollekkin nuorelle tai lapselle tapahtuu jotain peruuttamatonta. Puhukaa lapsillenne, rohkaistaa heitä kertomaan, jos heitä kiusataan tai jotain kaveria tai luokkalaista kiusataan.

Ennenkuin on liian myöhistä! Kiitos!

-kiusattu-