kuva peero lakanen Komediateatterin katettu kesäkatsomo on turvallinen vaikkei luonnonläheinen vaihtoehto kesäiselle teatterikäynnille. Tankillinen naurua passaa myös periaatteella ”sateen sattuessa sateella”. Nostalginen viritys 1970-luvun suositusta tv-sarjasta Tankki täyteen keräsi ikäihmisiä muttei lainkaan ikäviä ihmisiä keskiviikon päivänäytökseen: Kun Tuire Salenius ja Ilmari Saarelainen tervehtivät yleisöä puhuen jälleennäkemisestä 37 vuoden jälkeen, yleisö tervehti takaisin voimallisin taputuksin. Ja […]

Hyvän omantunnon linnakkeessa voi tänä kesänä miettiä, tuleeko kostosta, nöyryyttämisestä tai seksuaalisesta vallankäytöstä huono omatunto vai ei, esimerkiksi sellaisille kuin markiisitar de Merteuil tai kreivi de Valmont. Tyypit lienevät monille tuttuja joko Stephen Frearsin tai Milos Formanin ohjaamista elokuvista. Suomenlinnan kesäteatterin Valheissa ja viettelijöissä osuvan kalseasti patsasteleva Minna Suuronen ja vivahdetajuisesti viekoitteleva Antti Virmavirta pelaavat […]

kuva Leena klemelä Avioliittosimulaattorilla on hullut hetkensä ja naurattavat näyttelijänsä. Pyynikin Kesäteatterin 60-vuotisen taipaleen juhlintaan en olisi välttämättä simuloinut näitä kihlajaisia. Hmm..Kihlausta tuskin voi pitää paljastuksena tässä yhteydessä. Milloin on nähty kesäteatteria, jossa venkoileva pääpari ei päätyisi toistensa syliin? Kielenkäyttö nousee keskeiseen asemaan, kun itä ja länsi kohtaavat kotomaassamme. Itse tarina on aika tavanomainen. Ensisilmäyksellä […]

Teatteri Telakan työryhmä on yhdistellyt Tostoin Sodasta ja rauhasta ja muista teksteistä loistavan luomuksen. Vanhaa on säilytetty ja uutta luotu kerrassaan ketterällä tavalla. Samaan on paketoitu niin tolstoilaista slaavilaisuutta kuin suomalaisen taloyhtiön nykymenoa. Linnunlaulu ja pienet piha-askareet loihtivat ensimmäiseen näyttämökuvaan petollisen lupauksen rauhasta. Kaukana haukkuu koira. Kun pelakuun purkittamisesta syntyy käsirysy, niin miten maailmassa sopu […]

Ohjaaja Petri Kotwica toivoo, että katsoja näkisi elokuvan Henkesi edestä jokaisen päähenkilön kannalta. Hänen toiveensa toteutuu vääjäämättä. Hän saa sen aikaan vohkaamatta – mutta katsojalla on palleanseutu koetuksella. -Tämä on henkilökohtaisin elokuvani, Kotwica toteaa. Kelailu alkoi oman auto-onnettomuuden jälkeen, vaikka henkilöuhrit syntyivät vasta valkokankaalle. Alun perin elokuvan asetelma kuului olleen mustavalkoisempi, mutta lopputuloksessa valintojen, valheiden […]

Katsomon jakaminen näyttämön molemmille puolille sopii yön kulkijoille, jotka majailevat enemmän tai vähemmän Tommyn sedän omistamassa poikamiesboksissa. Eli ei mitään turhaa kikkailua Mikko Viherjuuren ohjauksessa Frenckellissä. Jukka Leisti Tommyna aloittaa touhuamalla kämpillään varsin kotoisasti, odotuksia luoden. Usein siellä vierailee tai yöpyy vähän hidas mutta niin lempeä Doc. Esa Latva-Äijö esittää roolin niin riipaisevasti, että itseä […]

Jörn Donnerin paras elokuva on nyt Plevnan ja Niagaran lisäksi Hervannan Cinolassa: Armi elää! Marimekon luojana hengittää Minna Haapkylä. Karoliina Lindgrenin käsikirjoitus on hieno.Kohde tosin antaa luonnostaankin runsaasti aineksia aforistiseen replikointiin. Minna Haapkylä ja Hannu-Pekka Björkman Ratian pariskuntana pelaavat niin loistavasti yhteen, että mielessä vilahtaa epäusko: Voiko tällainen pari olla eronnut oikeassa elämässään? Armi elää! […]

Elokuviin menijän kannattaa nyt skarpata, etteivät mene nimet sekaisin. Luokkajuhla ja Luokkakokous ovat toistensa ääripäitä. Ensimmäinen on äärimmäisen taidokas, jälkimmäinen on äärimmäisen tolkuton. Luultavasti Aku Hirviniemen, Sami Hedbergin ja Jaajo Linnonmaan kohelluksesta tulisi teinihitti, ellei se olisi kielletty alle 16-vuotiailta ”rohkeiden seksikohtausten” takia. Tosin pääosassa ovat noin nelikymppiset luokkajuhliin valmistautuvat kaverukset, joita elämä on eri […]

  Tämä nostalgiointi tapahtui suuremmin suunnittelematta: Sain kutsun Teatteri sTaTen avajaisiin, jonka päivämäärä olisi ollut Juicen 65-vuotissyntymäpäivä, jos hän olisi elossa. Esitys Lasillinen Juicea mukaeli Juicen loppuaikojen keikkaa välispiikkeineen ja kävelykeppeineen. Olikohan ankea vaikutelma osuvin vaihtoehto? Joka tapauksessa Otto Kanerva toteutti hyväksi havaittua meininkiä, että pieteetillä parempi, koska legendaa ei kannata matkia. Kunnianosoitus monilahjakkuudelle meni […]

Näin valoa kohti mennen olisi tehnyt mieli laulaa Valkeakosken Kaupunginteatterin näyttelijöiden mukana ”On kesän kirkas huomen” viime sunnuntaina. Niin kuin taivaassa on ansiokas esitys. Tarina kulkee kirkkokuoron harjoituksissa. Tämä antaa luontevat puitteet musiikkinäytelmälle. Laulut ovat hyvässä hallussa. Pientä säätöä olisi vielä tarvittu, jotta olisin päässyt taivastilaan. Nimittäin muutamat töksähtelyt dramaturgiassa paljastavat, että esitys ei alun […]