Kuva kari sunnari

Naisnäyttelijän pukeutuminen kermavaahtoon antaa aihetta niin näytelmälle kuin sen nimelle. Kellariteatterin kantaesitys Vaahtoa! on tekijöidensä Minna Hokkasen ja Anna Ackermanin mukaan esityspamfletti. Ei pidä säikähtää, vaikka se alkaa vaahtoamisella Turkasta. Siitä päästään monen asian ytimeen. Ruoditaan laitosteattereiden hierarkiaa, naisten rooleja teatterissa, armotonta kilpailua niistä, sukupuolten ja sukupolvien eroja siellä. Vaikka olisi alalla vain katsojana, teemoista irrotellaan ”kaikkia” kiinnostavalla tavalla. Tai enemmän: toteutus on niin riemastuttavan tuoretta ja hulvatonta.

Yllättävä alkuidea lähti lahjakkaalta nuoren näyttelijäpolven edustajalta Anna Ackermanilta. Hän oli havainnut, että Minna Hokkanen on esittänyt samaa Kati Herukan roolia kuin hän itse, tosin 20 vuotta aiemmin. Eli niin kauan on vierähtänyt Jouko ja Juha Turkan hitistä Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa. Se kuului TTT:n ohjelmistoon kolme vuotta, täysille katsomoille.

Kyseistä näytelmää nähdään videona taustalla. Madamena, Aamulehden päätoimittajana, mukana ollut Eila Roine istuu nyt katsomossa.

Vaahtoa! ensi-illan yleisö on selvästi innoissaan, joskin osin kuin puulla päähän lyötynä. Tavaraa tulee tuutin täydeltä. Kuvitelmaa ja kannanottoa kunnolla sekoitettuna, ja ajassa kiinni: mukana vilisee niin VOS-työryhmä kuin #metoo-kampanja. Villiä vyöryä rytmittää kuulutus, joka kutsuu näyttämölle milloin minkäkin klassikkonäytelmän harjoituksiin, Peter pani ja Ihmisen bosa. Seksi myy. ”Vastuu on näyttelijällä, valta ei”, naiset purnaavat. Myös omina itsenään, välillä Ada Aalbergina ja Ulla Urosena. Välillä saamme pyynnön ”Yleisö on hyvä ja odottaa, kun kehitellään identiteettisuojat”. Ne muistuttavat lähes Putous-hahmoja, mutta asiaa ryöppyää syvemmin. Valo-,video- ja äänisuunnitteluista vastaa Antero Huttunen.

PS Eräässä muisteluillassa Eila Roine kertoi Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa -näytelmän sattumuksista: Juoneen kuului, että Eila Roine on aluksi lippukassalla ostamassa näytelmään lippua. Katsojat jotka olivat menossa samaan esitykseen, ihmettelivät ovimies Lasse Puurtiselle, että eikö Roine näyttelekään. Puurtinen ihmetteli vain mukana. Kun Roine sitten asettui paikalleen katsomoon ja alkoi hiljalleen jupista, yritti hänen vieressään istuva nainen kuiskaillen estellä. ”Kun sitten ponnahdin pystyyn mennäkseni näyttämölle, hän tarrasi kiinni. Loppuajan nainen seurasi näytelmää halvaantuneena paikallaan.”