Kuva Ilkka Saastamoinen

Ryhmäteatterin Farmi-näytelmässä yleisöä puhutellaan Suurena Tuntemattomana. Jo ennen esityksen alkua näyttämön tunnelma loi jännää odotusta. Niittyä ja kukkia, jotka peilautuivat maalauksellisesti takaseinästä. Omaperäisen vaikuttava musiikki pani tarkistamaan käsiohjelmaa: säveltänyt Tuomas Skopa. Odotteleva tunnelma jatkuu, kun hiljaiset aamuaskareet eläinten farmilla alkavat ja toistuvat uudestaan ja uudestaan, teeveden laittoa, lehden lukua ja smoothien pyöritystä. Siinä mielessä odotustunnelma jatkuu loppuun saakka, että joutuu asettamaan askarruttavia kysymyksiä itselleen: Onko tämä sitä Orwellia, mitä koululaisena luettiin, miksi tuo tekee noin tai mille tämä nauraa näin jne. 

Mutta eiväthän uudet kulmat aivolokeroille haitaksi ole. Eikä häkellys järin suuri ihme ole. Tunnustavathan tekijät Sinna Virtanen, Linda Wallgren, Juha Hurme ja Henriikka Tavi omansa heti käsiohjelman alkulehdillä: ”Jaoimme kokemuksen epämääräisestä vaivaantuneisuuden ja hämmennyksen tilasta, mutta emme tienneet mistä se johtui, emmekä edelleenkään tiedä, sillä sama olo meitä vaivaa yhä”. Farmilla säännöt ovat selvät: Jokainen kahdella jalalla kulkeva on vihollinen, jokainen nelijalkainen ja siivellinen on ystävä.

Ystävyksinä nähdään kana = Joanna Haartti, lammas = Joel Mäkinen, kissa = Samuli Niittymäki, poni = Milla-Mari Pylkkänen ja pomona sika = Tiina Weckström, kullakin vuorollaan omaa julistettavaa. Lammas vuodattaa syyllisyydentunteensa mainiossa monologissa: Syyllisyyttä konservatiivisuudesta, epäilyksistään kaikkea uutta ja jännittävää kohtaan, halusta olla samaa mieltä, vaikkei olisikaan samaa mieltä. Syyllisyys on suurin este muutokselle, hän oivaltaa muutosta kaivatessaan. Narsistinen kana lämpenee lampaan kanssa ja kysyy  Onko paha mieli? Ei. Samaa uudestaan, kunnes lammas myöntää. On! Kana koittaa helpottaa toisen oloa jos jollakin konstilla. Hieronta vaihtuu kuristusotteeksi. Helpottaako? Anna mennä vaan. Lammas kuolee synttärijuhliensa alla kuin ystäväntekona. Outo tunnelma piti otteessaan ihmeellisellä tavalla. Pienet musiikkipalat, hyräily tai pianonsoitto tekivät myös yllättäen vaikutuksen.