Antaa Evitan viedä

http://www.ttt-teatteri.fi/sites/default/files/dsc_0068.jpg

Evita on Tampereen syksyn tapaus, mutta olkoon. Kaikki ovat ihan tohkeissaan. Luin lehdestä, että Laura Alajääski laulaa kylmät väreet iholle. Toivottavasti ja luultavasti saman voi sanoa Maija Rissasesta sitten kun jännitys ei enää kiristä ylärekisteriä kuten vielä kakkosensi-illassa. Muutenkin jännitystä oli ilmassa tavallista enemmän. Tai ehkä en itse ollut otollista maaperää juuri kyseisenä päivänä, koska minua esitys ei kouraissut sydämeen asti. Eva Peronin elämä oli niin dramaattinen, monivaiheinen ja ristiriitainen, että Maija Rissanen vaikutti äkkiseltään liian kiltiltä naapurintytöltä Evitan korkkareihin. Vaan onhan Eva Duartekin ollut tyttö naapurista ennen kipuamistaan huipulle. Mutta kiltti tyttö ei ehkä olisi keksinyt samoja kiipeämiskeinoja. Ilkka Koivula passaa mielikuvaan eversti-presidentti Juan Peronista. Lari Halme on ällistyttävän oiva laulaja suhteessa siihen, että hänet tunnetaan lähinnä koomikkona ja puhenäyttelijänä!! Peppone pääsi ”parempiin piireihin” ja ui siellä kuin kala vedessä; Jari Aholalla menee lujaa. Aplodit pahvisotilaille ja niiden keksijälle: Toimi älyttömän hyvin, ilman että tarvittiin sadan näyttelijän armeijaa. Hellyn sittenkin aplodeihin ihan kaikille – ja toivon näkeväni esityksen toistamiseen.

 

 

Kulttuuri Suosittelen

Yöllisen koiran mysteeri

Brittihittinäytelmä Yöllisen koiran merkillinen tapaus on yhtä konstikas kuin nimensä. Häkellyttävä. Luin etukäteen ohjaajan sanoneen, että tämä ei ole mikään asperger-potilaskertomus. Minusta se oli sitä aika paljon. Dekkarin ainekset syntyvät talikolla tapetun koiran ja 15-vuotiaan pojan taustahistorian salaisuuksien jäljittämisestä. Draamaa löytyy, mutta konstailematta olisi saanut koskettavamman. Näillä eväin ei syntynyt eheää kokonaisuutta. Temput – kuten puhuva raha-automaatti yms – tupsahtivat framille yhtäkkiä ja silloin tällöin. Jyrki Mänttäri on rakentanut autististyyppisen Christopher-pojan johdonmukaisesti, mutta jotenkin homma ei täysiään istu hänelle. Myötäelävä opettaja Sandra opettaa kirja kädessä koko ajan, miten asperger-tyyppiin on suhtauduttava. Ei sentään soo soo -sormi pystyssä… Minun täytynee vielä sulatella merkillistä tapausta. Koiran kohtalo selvisi kyllä sulattelemattakin. Ohjaus: Otso Kautto, rooleissa Jyrki Mänttärin lisäksi Auvo Vihro, Miia Selin, Minna Hokkanen.

 

Kulttuuri Suosittelen