Tag: Arttu Ratinen

Kuva Heikki Järvinen/TT Raymondista tulee lapsen suussa Rainman. Rainmanista suomalaisen suussa Sademies. Nimi jääköön mukavan mystiseksi, Aino Piirolan käännös Dan Gordonin käsikirjoituksesta on näpsästi ajassa. Ja parasta kiroilua aikoihin. Vittua ei hoeta hokemalla. Kun Charles laukoo ”Voi nyt vittu! Ai se ei tunne rahan käsitettä, mutta perii 7 miljoonaa dollaria. Nättiä”, niin hän on taatusti […]

                                       kuva harri hinkka, tampereen teatteri Syksystä alkaen Huojuvaa taloa on suitsutettu, ja TT Frenckellin esitykset on varattu pitkälle uuteen vuoteen. Kehuttu on myös dramaturgi-ohjaaja Antti Mikkolan ideaa kääntää roolit päinvastoin kuin Jotunin teoksessa. Hyvä idea se onkin, vaikken muun modernisoinnin lisäksi kokenutkaan katsovani samaa näytelmää kuin muinoin. Eli Anna-Maija Tuokko esittää tavallaan samaa roolia […]

Kuvat Harri Hinkka Mennessäni Tampereen Teatterin esitykseen Näytelmä joka menee pieleen, täytyy nolona todeta, etten ollut läksyjäni lukenut. Paljastus oli tehty monessa jutussa aiemmin (enkä siksi koe itse paljastavani muuta kuin oman sinisilmäisyyteni). Eli ensin luulin, että näyttelijät ovat oikeasti pulassa siinä koiran etsinnässä, josta oli hirveä haloo jo ennen esityksen alkua. Erittäin monet kirjoittajat […]

kuva harri hinkka, tampereen teatteri Viihdeparodia Tiputuksen kantaesitykseen Tampereen Teatterissa jaetaan runsaammin toimintaohjeita kuin yleensä. Kännykkä ei tietenkään saa huutaa, mutta huutonauru on sallittua eikä ilopissakaan häiritse esiintyjiä. Empiirisellä tutkimuksella hajuhaittoja ei ilmennyt katsomossa, mutta jos pelkkää naurun määrää käyttää tutkimuksen lähteenä, niin hitti tästä tulee. Uutta vettä virtasi putoukseen. Tampereen Teatterin näyttämöllä ollaan siis […]

Lähisuhdeväkivalta. Tuon pitkän ja pelottavan sanan sisältö kuuluu jokaiselle. Voit joutua toimenpiteisiin myös sivullisena. Vai voitko? Toimitko? Myös pääparin ystävät ovat olennaisessa osassa näytelmässä Tarpeettomia ihmisiä. Näiden teot ja tarpeet Reko Lundan kirjoitti näkyviksi vuonna 2003. Ajankuva vie 1990-luvun lamaan, mutta aiheet ovat kestäviä. Reko Lundán oli vankka ja tarkkanäköinen kirjoittaja, joka osasi kuvata sen, […]

kuva: harri hinkka Tampereen teatterisyksy lienee saanut hitin Kari Hotakaisen Ihmisen osasta. Se sisältää vuolaan tekstin täynnä aforismeja, jotka on ripoteltu Anja Pohjolan eli Salme Malmikunnaksen ja hänen perheenjäsentensä repliikeiksi. Tosin kiteytysten runsaudesta johtuen tietoisuus Hotakaisen (eikä roolihenkilön) havainnoimasta maailmanmenosta säilyy jossain määrin. Ihmisen osaa hehkutettiin jo kauan etukäteen 83-vuotiaalla Anja Pohjolalla, ja hienoa hänet […]