Tag: Tampereen teatteri

Kuvat Moe Mustafa Hyvyys, petos, syyllisyys, katumus ja armo. Isot ikuisuusteemat esillä taas ihan uudella tavalla. Ohjaaja, dramatisoija ja lavastussuunnittelija Mikko Roiha on loihtinut Johannes Linnankosken Pakolaisista teatteritaiteellisen merkkiteoksen Tampereen Teatterin lavalle. Ihmistä riepottelee ristiriidat itsensä ja toisten kanssa, mutta Pakolaisten kokonaisuus on hallittua harmoniaa, se miten lavastus, taustakuvat, vaatteet, virret ja soittimet sointuvat tummasti […]

Kuvat Harri Hinkka/TT Aikaisempi Anna Kareninani lojuu jossain muinaisen kesämummolan kirjahyllyssä, mutta teoksen tunnelma on tallessa. Tampereen Teatterin Anna Karenina palauttaa entisajan Pietariin alkumetreillään. Lumisade pimeässä illassa, pitkät helmat ja viitat viuhuvat kaupungilla, myöhemmin luistinradalla. Kun kevät koittaa, kukkivat kirsikat. Esitys on täyttä visualisuutta ilman rompetta. Aloitan kerrankin listaamalla heti lavastajan ja valosuunnittelijan: Marjatta Kuivasto […]

Kuva Heikki Järvinen/TT Raymondista tulee lapsen suussa Rainman. Rainmanista suomalaisen suussa Sademies. Nimi jääköön mukavan mystiseksi, Aino Piirolan käännös Dan Gordonin käsikirjoituksesta on näpsästi ajassa. Ja parasta kiroilua aikoihin. Vittua ei hoeta hokemalla. Kun Charles laukoo ”Voi nyt vittu! Ai se ei tunne rahan käsitettä, mutta perii 7 miljoonaa dollaria. Nättiä”, niin hän on taatusti […]

                                       kuva harri hinkka, tampereen teatteri Syksystä alkaen Huojuvaa taloa on suitsutettu, ja TT Frenckellin esitykset on varattu pitkälle uuteen vuoteen. Kehuttu on myös dramaturgi-ohjaaja Antti Mikkolan ideaa kääntää roolit päinvastoin kuin Jotunin teoksessa. Hyvä idea se onkin, vaikken muun modernisoinnin lisäksi kokenutkaan katsovani samaa näytelmää kuin muinoin. Eli Anna-Maija Tuokko esittää tavallaan samaa roolia […]

                                                                      kuva harri hinkka, tampereen teatteri Dekkareiden luonne on vetää mukaansa. Ratkotaan jotakin. Suomen myydyimmän jännityskirjailijan Ilkka Remeksen ensimmäistä näytelmää odotettiin isolla joukolla.Sen piti perustua Paholaisen tyttäreen, mutta Remes muunteli siitä Mustan sydämen Tampereen Teatterin isolle lavalle.Toisten odotukset palkittiin, toisten ei. Tämä ehti käydä ilmeiseksi heti ensi-illan jälkeen perjantaina.Jännitykseen helposti vatsalla reagoivana voin kertoa, että […]

Samaan aikaan kun Katoava maa sai ensi-iltansa TT Frenckellissä 19. tammikuuta, Helsingin Kaupunginteatterissa esitettiin Isän ensi-iltaa. Molemmat näytelmät käsittelevät muistisairaan kanssa elämistä. Katoavassa maassa pääosassa on pariskunta, Isässä isä ja tytär. Kati Outinen kiertää vanhainkoteja monologillaan Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Katsoin sen äitini kanssa, joka asuu Koukkuniemessä. Sieltä saavuin myös Frenckellin esitykseen. -Alzheimer […]

Kuvat Harri Hinkka Mennessäni Tampereen Teatterin esitykseen Näytelmä joka menee pieleen, täytyy nolona todeta, etten ollut läksyjäni lukenut. Paljastus oli tehty monessa jutussa aiemmin (enkä siksi koe itse paljastavani muuta kuin oman sinisilmäisyyteni). Eli ensin luulin, että näyttelijät ovat oikeasti pulassa siinä koiran etsinnässä, josta oli hirveä haloo jo ennen esityksen alkua. Erittäin monet kirjoittajat […]

Kuva Harri Hinkka, Tampereen Teatteri ”Welcome to Georgia”  lukee Frenckell-näyttämöllä siinä vaiheessa, kun odotellaan Ulkomaalaisen alkamista. Tampereen Teatteri osuu suoneen ja Suomeen valitsemalla tähän syksyyn Larry Shuen komedian yli 30 vuoden takaa. Hykerryttävien kohtausten pyörteissä pysähdytään myös asian äärelle: Miten suhtaudumme maahanmuuttajiin, yhä? Tosin lähtökohtana on puhumisen vaikeus ihan omalla kielellä omanmaalaisten joukossa. Ohjaaja Tommi […]

 kuva tampereen teatteri/harri hinkka Tampereen Teatterin patriarkkaa esittää Heikki Kinnunen. Matriarkalla viittaan Mari Turuseen, joka miniänä laukoo ronskeja mielipiteitään appiukon paluujuhlissa Normandiasta Suomeen. Juha Jokelan kirjoittama Patriarkka oli Suomen Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä. Sitä voi hyvin juhlia Tampereellakin. Myös Jokelaa voi juhlia, vaikka jotkut nyrpistelivät, että aiheet on jo käsitelty. Tietysti ikuisuusaiheet perhesuhteista, sukupolvien ja sukupuolten eroista on […]

Anna-Elina Lyytikäinen oli ensimmäinen mieleeni juolahtanut nimi, kun Tampereen Teatterista tuli kutsu lounaalle uuden pääohjaajan kanssa, tämän nimeä mainitsematta. Valinta tuntuu olevan  myös teatteriväen mieleen, ainakin jos ynnäilee tykkäyksiä facessa. Minusta tuli Lyytikäisen fani välittömästi nähtyäni Armon varassa  vuonna 2007.  Tyyppi käsikirjoitti, ohjasi ja esitti siinä toistakymmentä roolia Mikko Nousiaisen kanssa. Peräsin esityksen paluuta Frenckelliin. […]