Ensimmäinen
Olen kahden- ja kolmenkympin välissä, onnellisesti naimisissa. Hentona toiveena meillä on nyt ollut perheenlisäys reilun puolen vuoden ajan.
Mitään ei ole vielä kuitenkaan kuulunut.
Tämän blogin tarkoituksena on olla paikka, jonne voin käydä kirjoittelemassa fiiliksiäni asian suhteen. Puran tänne kaiken mielessä pyörivän asiaan liittyen, niin ei muuten sitten tarvitse näitä pohdiskella vaan saa keskittyä elämästä nauttimiseen. 🙂 Tarkoituksena on olla mahdollisimman stressittä ja nautiskella kesästä (kesäkuu tänään, jee!) ja elämästä. Kuitenkin koko ajan taka-alalla on se toive, että jospa ensi kesänä meitä olisi jo kolme. <3
(Kun viime kesänäkin oli jo se ajatus, että saas nähdä olisiko meitä jo vuoden kuluttua kolme, tai sitten ainakin toivottavasti olisi vauveli jo saatu alulle.)
Tavallaan olen aina tiennyt, että lapset on lahjoja ja niitä saadaan sitten kun/jos saadaan. Ei tehdä, vaan saadaan. Olen aina haaveillut omasta pikkuperheestä. Ja jotenkin ajatellut ja hiljaisesti toivonut, että ei siinä sitten pitkään mene, kun annamme sille mahdollisuuden. Näin olen jotenkin halunnut ajatella sen perusteella, että olen itse tosi monilapsisesta perheestä nykyajan mittapuulla ja myös vanhempi sisarukseni on saanut omat pienoisensa alulleen heti kuukauden sisällä mahdollisuuden antamisesta. Meillä nyt tätä mahdollistamista (ja foolihapon syöntiä) takana n. 8 kk.
Kiertoni on vuosikausien e-pillereiden syönnin jälkeen ollut todella sekaisin. Pillereiden aikana kierto oli säännöllinen. Nyt niiden jälkeen ollut 27, 38, 67, 69, 29 päivää. Nyt on menossa kp 34. Aamun toiveikas testaus näytti negatiivista.
Soitinkin sitten terveydenhoitajalle ja sain lupauksen, että tämän kuukauden aikana pääsen gynelle. Maaliskuussahan kävin jo gynellä ja silloin sain 3×10 tablettia Terolutia. Ekan satsin ottamisen aloitin heti gynepäivän illalla, jolloin oli kp 46. Eka satsi ei tuottanut tulosta, vaan menkkojen alkuun meni kuurin loputtua vielä kaksi viikkoa. Seuraavassa kierrossa otin sitten taas ohjeen mukaan kp16 alkaen uuden kuurin, jonka jälkeen menkat alkoivatkin kolmen välipäivän jälkeen kp30:nä. Olin tästä todella onnellinen ja ajattelin jo, että nyt kierrot toivottavasti vakiintuvat sinne noin kahteenkymmeneenkahdeksaan päivään, ja jee, ovulaatio tulisi normaalisti siellä n. kp14 tienoilla
Noh, ihan noinhan se ei tietenkää sitten mennyt… Nyt viimeisestä Terolutin ottamisesta on 7 päivää, eikä siis merkkiäkään menkkojen alkamisesta, muttei myöskään raskaustestiin tullut kuin kontrolliviiva. Alavatsassa on kyllä ollut tuntemuksia, mutta eipä juuri muita merkkejä tai tuntemuksia. Yksi tosi kiukkupäivä tosin oli myös viime viikon perjantaina, mutta jotenkin tunteet ovatkin olleet ailahtelevaisempia tässä aikana ilman hormonaalista ehkäisyä verraten vuosiin, kun söin niitä… N. 8 vuotta kerkesin pillereitä syödä taukoamatta.
Nyt peukut pystyyn, että ihme tapahtuisi pian <3