Jännittää ja harmittaa
Nyt on kp25 menossa.
Tosiaan kp13 UÄ-tutkimuksessa todettiin siis, että ei johtofollikkelia, mutta trio 7mm. Eli munasolu ei ilmeisestikään siis kypsy mulla niinkuin pitäisi, ainakaan sellaisessa aikataulussa kun naisilla yleisesti kypsyy. Joten saapahan nähdä miten tässä vielä käy. Olen päättänyt, että torstaina teen raskaustestin, ja kun se näyttää negatiivista, niin aloitan 10 päivän Terolut-kuurin. Jolloin toivon, että menkat alkaisivat sitten n. 10. heinäkuuta alkaen. Tällöin sitten otan sitä Letrozolia ja tikutan ovulaatiota.
Aika hurjaa lääkettä kyllä tuo Letrozol. Lääketiede ei kuulemma oikein tiedä kaikkea, mihin sen vaikutus oikein perustuu, mutta jotenkin siitä apua näissäkin asioissa kuulemma on (kun se on siis kehitetty rintasyöpälääkkeeksi).
Ihannetilanteessahan (jos olisi normaali kuukautiskierto) menkat alkais nyt tämän viikon aikana, viimeistään viikonloppuna. Sunnuntaina on kp31. Mutta siitä nyt vissiin on turha haaveilla. 🙁 Tavallaan en koe itseäni nyt kauhean naiselliseksi, kun on näitä hormonihäiriöitä. En ovuloi. Ei tule kuukautisia. Ääh. Outoja ajatuksia…
Miehellä on nyt ollut jo jonkin aikaa (ja tulee vielä melko pitkään varmaan olemaankin) melko kovaa stressiä töissä. Sekään ei helpota kyllä yhtään tätä tilannetta. Heijastuu myös tänne kotiin, kun tavallaan työasiat on koko ajan jossain takaraivossa. Mies ei oikein rentoudu (juhannuksena onneksi oltiin mökillä ja siellä pystyi päästämään työajatuksista irti).
Jos mulla alkaisikin menkat nyt spontaanisti tällä viikolla (voivatkohan ne muuten alkaa kesken Terolut-kuurin? Ja mitä sitten teen, jos alkaisivatkin?), niin pääsisin jo ensi viikolla ottamaan sitä Letrozolia. Harmi vaan sitten, että olen ensi viikolla pitkän viikonlopun tyttöjenreissussa (ilman miestäni siis). Eli perjantaiaamuna 7.7. lähden aikaisin ja tulen vasta maanantaina 10.7. myöhään. Reissussa toki voin lääkettä ottaa (mitenkähän mahdollisesti alkoholi sen kanssa? Toki alkoholi muutenkin tässä kun raskautta toivotaan on vähän niin ja näin?), mutta ovulaatioita en todellakaan voi tikuttaa. Ja mitäpä iloa niistä silloin olisikaan… Aikaistaakohan noi Letrozol muuten sitä ovulaatiota? Vai ei? Kun sitä otetaan kp2-6. Hmm. 🙁 Tälleenkin todella inhottavaa, että pitää tavallaan suunnitella ja aikatauluttaa elämää. Alunperin kun ajattelin, että olisin vielä tuon tyttöjenreissun päätteeksi jäänyt pariksi yöksi yhdelle ystävälle, niin ei se kyllä nyt ole millään muotoa järkevää, jottei tärvellä hyvää (?) mahdollisuutta raskautua… Helpoiten onnistuu kaikki lääkitykset, tikutukset jne. kun ollaan vaan kotona. 🙁
Inhoon katkeruutta, mutta oon kyllä näköjään itsekin sille taipuvainen, valitettavasti. Tiedostan todellakin miten turhaa ja tyhmää se on, ja koitan olla tarttumatta siihen. Silti sellainen epätoivo vaanii :( On tää vauvakuume kummallista. Olis niin kova toive saada vauveli alulle. Ja sitten kun ei oma kroppa toimi niinkuin pitäisi :(
En tiedä miten paljon auttaisi, jos pudottaisin painoa. Nyt olen (lievästi) ylipainoinen. Koitan kyllä tarkemmin nyt katsoa, mitä suuhuni laitan, syödä tasaisesti ja järkevästi. Harrastaa liikuntaa.
Tällaisia ajatuksia tällä kertaa…