ME SENKIN RAKASTETTAVAT KESKENERÄISET RAAKILEET

Heippa söpöliini! Ihana, että oot siellä.

Pohdin, käänsin, kieputin ja väänsin pääni puhki, että mitäs ihmettä sitä toiseksi kirjoitukseksi oikein valitsis. Mulle tän kirjoittaminen on melkein vaikeampaa kuin ensimmäisen. Samalailla mulla menee viikonpäivien kanssa – tiistai on ehdottomasti viikonpäivistä hankalin.

Listasin mun lempibiisejä, pohdin kiitollisuuskymppejä, eniten käyttämiäni sananlaskuja, haavelistoja, sanavalintoja arjessa jne. Kaikkien noiden aihioiden seasta mulle pompsahti mieleen ajatus:

”Mä niin haluisin, että oltaisiin vain ihmisiä toinen toisillemme – iso sakki semmosia rakastettavia raakileita.”

Me kuitenkin ollaan elämämme loppuun asti vain keskeneräisiä kahden ihmisen tekeleitä, kunnes meidän on yksitellen aika siirtyä maahan makoilemaan tai tuulen mukana taivaalle tanssimaan. Miksi pitää niin hirmuisesti käyttää energiaa esittääksemme pärjääviä, kauniita ja fiksuja otuksia toisillemme? Lopulta jäädään vain etäisiksi toisistamme.

Se on musta hieman jopa humoristista kekkulointia, koska kukaan meistä ei ole lopulta kuitenkaan toista kummoisempi. Ei ole, vaikka kuinka kiristäisi jokaisen kielenkantansa äärimmilleen ja heittäisi hienoimman kuperkeikkansa glitterpuvussa sitä todistellakseen. Sillä hetkellä sä vain yrität toista enemmän – et ole yhtään sen enempää.

 Jok’ikinen vastaantulija on aivan yhtä arvokas ja täynnä hämmästyttävän hienoja tarinoita – seuraava täydellisesti huoliteltu jakkutakkinen, nyrpeä bussikuski ja voimia vievä v*ttumainen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Rakkaudella, Tarlis

Eiku hei!

Eikö ookin kiva, kun kevät on tullut ja pian kaikkialla on jo aika vehreetä? Mun mielestä on sangen jees. Entäs sitten se hallituksen puheenjohtajan suusta tullut ainoa mukava lause? Sehän oli kiva myös. Siihenhän ois voinut reagoida jollain positiivisella lauseella ja kokous ois saattanut edetä aivan eri suuntaan ja sen myötä kenties koko päivä. Tai toki on aina mahdollista tarttua kiinni just siihen kuraisimpaan kommenttiin ja kylpeä sitten siinä. Jokainen saa valita ihan ite.

”Kivat ja kauniit yksityiskohdat – niistä on hyväntuuliset ihmiset tehty.” – juuri kekattu suomalainen sananlasku

P.S. Toivon sydämeni pohjasta tän inspiroivan sua tekemään jotain oman mukavuusalueen ulkopuolelta. Olkoot se sitten ihan mitä tahansa. Sä varmasti kyllä tiiät, mitä oot AAAINA halunnu tehä, mutta et vaan oo raaskinu, koska et koe olevas valmis. Haluun kuiskaa sulle yhden yleisesti tiedetyn salaisuuden, joka tuppaa välillä vaan unohtumaan:

”Kukaan ei oo ikinä täysin valmis mihinkään, joten anna palaa niinku olis jo!” 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *