Kohtalon ivaa

Tänä viikonloppuna piti olla minun vapaaviikonloppuni, jolloin saan olla yksin kotona, laiskotella, nukkua hyvin, rapsutella kissoja ja siivota kaappeja. Tässä tärkeysjärjestyksessä. Maailmankaikkeus päätti toisin, sillä sairastuimme vatsatautiin koko perhe.

Elämä alkaa taas pikkuhiljaa voittaa, enkä suostu uskomaan että tämä kuuluisi niihin aalloittain eteneviin vatsatauteihin, jotka alkavat uudestaan kun luulet jo parantuneesi. Me ei sairastuta enää, me parannutaan. Piste.

Tänään pääsimme jo hissukseen raahautumaan lähikauppaan, eikä tarvinnut hukata tuota ihanaa auringonpaistetta. Aurinko, sinua on odotettu!

Kauniiden asioiden katselu parantaa mieltä, joten jaan päivän kissakuvat teillekin. Ylläolevissa kuvissa Mini, alla peiton alle kaivautunut Ami.