(Kuhisevia) hankaluuksia hankaluuksien perään
Kerroinkin jo, kuinka vuodenvaihteen siivous- ja sisustussuunnitlemat menivät uusiksi lapsen sairastumisen takia. Elämme siis tällä hetkellä kodissa, jossa huonekalut ovat paikallaan mutta tavarat vielä hujan hajan ja väärissä huoneissa. Mieheni lähti viikonlopuksi työmatkalle ja minä jäin (vielä vähän vatsakipuisen) neidin kanssa kahdestaan.
Tässä ei suinkaan ole kaikki, vaan ennen joulua avaamattomasta puuroryynipussista lautaselle pöllähti kuhiseva kasa riisihäröjä. Yööööök! Heitin kyseisen pussin sekä lähellä olleet, avatut pakkaukset pois. Koska oli joulu, kahdet synttärit ja uusi vuosi kaikkine reissuineen, en ehtinyt suursiivota keittiön kaappeja heti. Nyt sellainen pieni, litteä pirulainen steppaili keittiön tasolla, joten ei auttanut muu kuin ryhtyä valtaisaan siivous- ja tuhoamisoperaatioon. Kuiva-ainekaapeista lähti kome pussillista ruokaa roskiin, ja olen imuroinut, luutunnut, imuroinut ja luutunnut. Sekä myrkyttänyt. Pari alakaappia sekä servettikaappi ovat vielä siivoamatta, ne ovat ohjelmassa kohta kun neiti menee yöpuulle. Huoh. Ei enää jaksaisi.
En voi lähestyä tätä käsittämättömän ällöttävää ongelmaa avaruuspuku päällä tuholaismyrkkypullo suihkuten, sillä hyönteismyrkyt ovat erittäin vaarallisia kissoille. Kissojen elimistö on jotenkin ratkaisevalla tavalla erilainen muista nisäkkäistä, niin että tällaiset myrkyt ovat niille hengenvaarallisia. Täytyy siis yrittää luottaa tolun voimaan ja myrkyttää hyvin varovaisesti ja maltillisesti. Onko teillä jollain kokemuksia näistä hirvityksistä? Miten pääsitte niistä eroon?
Ja mitä tästä operaatiosta nyt opin, kolme ruokakassillista köyhempänä?
Älä hamstraa!
Kunhan saan keittiön siivottua, odottaa minua valtava määrä silitettävää pyykkiä (vatsatauti), jättimäinen taakka tavaroiden ja vaatteiden siirtelyä paikasta toiseen ja joululahjatkin ovat vielä purkamatta kassista paikoilleen. Pidemmät postaukset saavat siis taas odottaa.
* * *
Jotta tämä ei menisi liian ankeaksi, jaan teille päivän nauruni:
Ajattelin tehdä lounaaksi paistettuja perunoita eilisistä tähteistä. Laitoin pikkuapulaiseni pilkkomaan keitettyä perunaa siksi aikaa kun paistoin sipuleita. Pian tuolista kiipesi alas pullottavamasuinen pikkutyttö ja ainut mitä oli jäljellä oli tämä:
