Paskinta lapsiperhe-elämässä

…on sairastelu. 

Reilu viikko sitten olleiden ristiäisten jälkeen sain rintatulehduksen, joka nostatti hetkessä 39 asteen kuumeen. Kiitos länsimaisen terveydenhuollon ja antibioottien, paranin siitä melko nopeasti. Onneksi sairastelen harvoin, oli se sen verran hirveää.

Ei mennyt kuin päivä, kun esikoiselle pamahti päälle flunssa. Johan sitä päiväkotielämää oli takana kokonaiset kolme päivää, siinä ehtii imuroida elimistöönsä jo pöpön jos toisenkin. Onni onnettomuudessa olimme lähteneet mieheni työmatkan ajaksi mummolaan, ja sain nukkua aamulla hieman pidempään, hoivattuani koko yön yskivää lasta kurkunpääntulehduksen ahtauttaessa hengitysteitään.

Kirsikkana kakun päällä myös kuopus sai ekan flunssansa. Onneksi hyvin lievänä! Mitä nyt niistotaidottomana saa kurlata yöt läpeensä räkää edestakaisin nenänielussa.

Kaksi lasta, tuplamäärä sairaspäiviä.

Tervetuloa takaisin päiväkoti, flunssa ja astmaoireet. Koko kesä oltiin ilman teitä, eikä ollut ikävä. Paitsi päiväkotia vähän. 

 

Mummolassa. Onneksi on kuitenkin kesä.