Lasten kanssa kaupoilla

Maanantaina kampesin itseni ja lapset kaupungille postittamaan joulukortit sekä samalla jouluostoksille. Tarkoitus oli käväistä jo päivällä ennen ruuhkia, mutta joku oli jättänyt joulukorttikuorten kirjoittamisen jälleen viimetippaan…

Reissu kesti yhteensä neljä tuntia, ja olin liikkeellä kolmistaan lasten kanssa.

Olin odottanut jotain sellaista, kuten Emmi kirjoitti. Varsinkin kun matkaan kuului myös poikkeaminen postissa yhtenä postin ruuhkaisimmista päivistä.

Mutta ei. Meillä oli kaikilla kivaa ja reissu sujui hyvin. Muutama huomio:

– Iso merkitys on varmasti sillä, että minulla oli mukana puolivuotias ja melkein neljävuotias – esimerkiksi 1- ja 2-vuotiaiden sijaan.

– Kävimme kahvilassa syömässä suolaista. Äidin kukkaro itki, mutta verensokerit eivät pomppineet ylös alas.

– Fiilikseen vaikutti varmaan myös se, että annoin tämän melkein neljävuotiaan katsella tavaroita itsekseen minun lähistölläni, enkä kahlinnut häntä viereeni valitsemaan kanssani kummilapselle kirjaa, miehelleni sukkia tai vauvalle bodya.

-Kiitos myös päiväkodille heidän kävelyretkistään, matkat juna-asemalle ja takaisin sujuivat hienosti.

Minulle jäi tästä(kin) kaupparetkestä niin hyvä fiilis, että halusin kirjata sen ylös.

Pienin matkaaja ottaa rattaissa kotimatkalla välihuilia ja taustalla näkyvä vilahdus on jäätyneen lätäkön yli liitävä leikki-ikäinen.

On ne omat lapset kyllä niin kivoja! Ainakin useimmiten.

Ja kummilasten joululahjat vihdoin ostettu.