Maailman paras ruokakeksintö: laskiaispullat!
Olen laskiaispullafani. Pulla on todella hyvää (tuoreena, anteeksi vain mummo) ja kermavaahto on parasta herkkua mitä tiedän. Yhdistetään nämä, ja laitetaan väliin vielä vähän hilloa. Se ei vaan voi olla toimimatta!
Laskiainen on kristillisen kirkkovuoden juhla, jota vietetään ennen pääsiäiseen kestävän paaston alkua. Niinkutsuttua kevätpaastoa edelsi tuhtien liharuokien syöminen, sekä herkuttelu (pullilla, jos joku ei vielä tajunnut). Laskiaispullat saivat alkunsa Ruotsissa 1600-luvulla, ja Suomeen rantautuivat 1850-luvun puolivälissä. Paastoa harvemmin enää vietetään, mutta laskiaispullat ovat jääneet suomalaiseen perinteeseen.
Aloitan laskiaispullakauden yleensä melko heti kun pullia alkaa ilmestyä kauppoihin. Tänä vuonna ekan laskiaispullan söin 10.1. ja siitä lähtien olen syönyt pullan lähes joka päivä, joinakin päivinä kaksi. Ei kiitos, en halua tietää paljonko niistä kertyy kaloreita laskiaiseen mennessä. Kolesteroliarvojeni puolesta on hyvä, että laskiaiseen on enää pari viikkoa. Olen joulun alla hehkuttanut että joulu on ainut hyvä asia talvessa, ja olin kokonaan unohtanut että onhan meillä laskiainen! Ilmankos olen selvinnyt kaikki edeltävätkin talvet tähän mennessä.
Kuva tämän päivän aamukahvilta. Kiitos kuuluu miehelleni joka kipaisi lauantaiaamun ratoksi kauppaan.
”Laskiaispullan valmistus onkin herkkä laji, johon kannattaa suhtautua vakavuudella. Kiinnittämällä huomiota tiettyihin kriittisiin valmistusvaiheisiin loihdit pöytään läjän täydellisiä laskiaispullia.” MTV3.fi sivuilta löytyy juttu Näin teet täydelliset laskiaispullat.
Osaan taikoa pöytään herkkusämpylät tuosta vaan, mutta pullat eivät tunnu koskaan onnistuvan. Harjoituksen puutetta ehkä. Niinpä laskiaispullat ostan yleensä valmiina. Tässä pieni laskiaispullavertailu, pohjautuen tämän ja viime vuoden kokemuksiin, olkaa hyvät!
Suosikkini on Fazerin laskiaispulla hillolla (huomio Fazer, voin mainostaa teitä pullapalkalla enemmänkin!). Enemmistö tänä vuonna syömistäni pullista on Fazerin valmistamia. Koska en halua olla turhanpäiväinen nirsoilija, kokeilin myös mantelipullaa, joka olikin ihan iloinen yllätys. Muttei kuitenkaan yhtä herkullinen kuin hillopulla.
Viime vuonna Stockmannin laskiaispulla oli pettymys. Vaasan&vaasan pullissa oli parina viime vuotena kammottavan makuista kermaa (pakastettua, sillä pullat tehdään Latviassa), mutta tänä vuonna oli tehty huima parannus. Ei yllä ykköseksi, mutta ihan ok. Perheleipurit elo tekee myös ihan ok pullia, mutta niiden muoto on vähän hassu – hattu on leikattu niin ylhäätä että hillolle ja kermalle jäävä pinta-ala on aika pieni. Lempikahvilani laskiaispulla oli viime vuonna oikea rimanalitus. Kahvilassa on todella, todella hyvät (ja suuret) leipomukset, ja laskiaispullakin näytti hyvältä (ja valtavalta). Kun sain lautasen eteeni, todellisuus paljastui: pullan välissä oli sitä sinertävän valkoista muotovaahtotölkistä puserrettua avaruuskermaa. Ilman kermavaahtoa ei ole laskiaispullaa!
Mieheni yllätti minut tänään vadelmalaskiaispullalla, joka oli ehkä tähänastisista paras! En tiedä johtuiko se sopivan makeasta vadelmahillosta vai valtavasta kermavaahdon määrästä. Tai molemmista? Valmistajaa en osaa nyt sanoa, sillä sitä ei lukenut paketissa. Ehkä kaupan oma tuote. Testailut jatkuvat vielä pari viikkoa, mmmm…
Mmmm…
PS. Mieheni nimittää minua laskiaispulla-addiktiksi. En allekirjoita väitettä. Kun appiukkoni oli käymässä ja söimme laskiaispullaa, annoin palan tytölleni. Hän alkoi oikein ahmia sitä, ja kun hämmästelin miten tyttö vetää laskiaispullaa kaksin käsin, appiukko totesi: ”äitiinsä tullut”. Aamen.