Arjen luovia ratkaisuja kissanleikitykseen

On päiviä, jolloin illalla ei enää riittäiai paukkuja kissojen leikittämiseen. Löysin arkistosta muutaman julkaisemattoman kuvan eräästä illasta, jolloin makoilin lattialla (!?) ja kissat tulivat kärttämään seuraa. En jaksanut nousta ylös, vaan nappasin käteeni lähellä lojuneen lapsen leikeissä olleen harjan. Siitähän se sitten lähti.

P.s. Viikonlopun kahvitteluhetken tunnelmia löytyy täältä: http://kideblogi.fi/ilmansinuaolenlyijya/2013/09/08/soipi-sanat-suusta-suuhun-kahvilassa-laulun-talon/