Extempore-retki Fallkullan kotieläintilalle
Me jäimme tytön kanssa viikonlopuksi kahdestaan, ja tällä kertaa meillä oli jopa auto käytössä. Aurinkoinen päivä, ei mitään suunnitelmia eikä aikatauluja. Minne lähdettäisiin? No vaikka Fallkullan kotieläintilalle lampaita katsomaan!
Fallkullan kotieläintila sijaitsee Helsingissä Malmilla. Sinne pääsee helposti myös lähijunalla ja bussilla. Tilalle on vapaa pääsy ja se on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-15. Fallkullassa on lampaita, vuohia, ankkoja, nautoja, kanoja, hevosia, sikoja ja kaneja. Meiltä jäi ankat (Maisan suosikit) valitettavasti löytämättä, mutta toisella kertaa sitten. Heti autosta noustuamme tyttö ryntäsi riemun kiljahdusten saattelemana lampaiden luo, ja melko pitkä tovi siinä kuluikin lampaille ruohoa syöttäen.
”Bää, tule!”
Kotisivuilta lainattua: ”Fallkullan kotieläintila on Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen nuorisotalo, joka on erikoistunut kotieläintalouteen. Kotieläintila on perustettu vuonna 1989 Ruotsista saadun idean pohjalta. Fallkullassa 9-17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua mm. navettatöihin, eläinten hoitoon, piha- ja puutarhatöihin sekä erilaisiin kädentaitoihin.” Fallkulla on suosittu retkikohde ja siellä vierailee perheiden lisäksi paljon päiväkoti- ja koululaisryhmiä.
Lampaat olivat selvästi tottuneita syömään pikkuisesta kädestä.
Polleana asteleva, kiiltäväsulkainen kukko sekä ”po-po-po-po-po”.
Fallkullassa on pieni, sympaattisen näköinen kahvila (huom, vain käteinen), mutta meillä oli tällä kertaa omat eväät. Omien eväiden nauttimiseen löytyy runsasti paikkoja, ja löytyypä tilalta nuotiokin vaikka makkaran paistoon.
Retkimukina tuttipullon korkki.
Pikkuinen ”titi” tuli tarkistamaan josko sillekin olisi liiennyt murunen. Huom, osaan kuvata jo lintujakin uudella kameralla ;)
Viihdyimme tilalla ehkä puolisentoista tuntia, ja kauemminkin varmaan olisimme olleet ellei päiväuniaika olisi painanut päälle. Ystäväporukalla retki olisi voinut olla vieläkin kivempi, mutta jo pelkästään lapsen riemun seuraaminen teki päivästä todella hienon. Minun lempparieläimeni oli tällä kertaa söpö vuohi. Sääkin helli meitä (toisin kuin esim. karsinansa varjokohdassa läähättäviä possuja), ja poltin auringossa niskani, auts.
Suosittelen paikkaa kaikille lapsiperheille, ja itsekin suunnittelin meneväni tuonne tänä kesänä vielä uudestaan.