Kellontarkka kummajainen

Kerroin eilen unesta, nukkumisesta ja unentarpeestani. Myhäilin mielessäni viime yönä tapahtunutta kellojen siirtoa: jos lapsi herää vanhaa aikaa kuudelta, kello on uutta aikaa jo seitsemän. On henkisesti paljon helpompi nousta ylös seitsemältä kuin kuudelta.

Mutta kuinkas kävikään? Lapsi heräsi kymmentä yli VIISI. Eli uutta aikaa kuudelta. Kuudelta, niinkuin joka aamu viimeiset neljä viikkoa. WHAAAAT?

Mä en kestä, haluan nukkua…