Oikotie onneen – Karjalanpiirakat NOPEASTI for dummies

Yhteistyössä Kokkikartano

Olin parisen viikkoa sitten maistelemassa Kokkikartanon riisipuuroa, ja sain sieltä vinkin oikaista karjalanpiirakoiden tekemisessä käyttämällä valmista riisipuuroa.

Rakastan riisipuuroa, mutta inhoan sen tekemistä. Kuulun niihin, jotka saavat sen palamaan pohjaan vaikka haudekattilassakin. Silloin, kun viitsin sitä sen parisen tuntia haudutella, en raaski käyttää sitä piirakoihin, vaan syön sellaisenaan. Tämä oikaisukeino on kyllä hintansa väärti, täytyy myöntää.

Eli silloin kun haluat tehdä riisipiirakoita omin pikku kätösin, mutta aikaa (tai hermoja) on käytettävänä vähemmän kuin neljä tuntia, tee näin:

– Kaapaise pari rasiallista (Kokkikartanon, tai muun hyväksi todetun valmistajan) riisipuuroa kippoon, ja sekoita joukkoon kananmuna. Onnistuu myös ilman kananmunaa, jos joukossa on allergikkoja.

– Kippaa ruiskuoren ainekset kulhoon ja sekoita. Itse käytin marttojen ohjetta. Jos on varaa valita, hienoksi jauhetuista ruisjauhoista tulee parasta, mutta karkeahkot luomuruisjauhotkin hoitivat homman ihan ok.

– Muotoile taikinasta pötkylöitä. Leikkaa paloiksi.

– Kaulitse pötkylöistä ohuita, pyöreitä tai soikeita lettusia. Varo, ettei taikina pääse kuivahtamaan (suojaa kelmulla, muovipussilla tai kuvulla, jos kuoret joutuvat odottamaan täyttämistä). Käytä joka vaiheen välissä reippaasti vehnä/ruisjauhoja.

– Lusikoi kuoren päälle täytettä alla olevan kuvan mukaisesti. (Itse tekisin täytteeksi tulevasta puurosta hieman jähmeämpää, mutta meni se näinkin) Käännä kuoren sivut täytteen päälle ja rypytä omalla tyylilläsi. Ei se näkö vaan se maku.

Paista uunissa n.275 asteessa vartin verran.

Kuvan kohdalla koen tarvetta alleviivata, että piirakat on tehty yhteistyössä kolmevuotiaan kanssa.

– Sulata iso nokare voita, lorauta joukkoon muutama tilkka kuumaa vettä, ja voitele sillä uunista tulleet piirakat.

– Syö itsesi ähkyyn.

Valmiista piirakoista en ehtinyt ottaa kännykkäräpsyä parempaa kuvaa.

Näiden piirakoiden tekemiseen puurorasian avaamisesta ekaan maistiaiseen meni noin tunti. Alle neljävuotiaan ”apulaisen” kanssa. Sisältäen myös pari vauvanviihdytystaukoa. Ei siis ollenkaan vaikeaa eikä työlästä.

Jätin pari ruiskuorta täyttämättä riisipuurolla, ja laitoin niiden sisään bataattisosetta, johon sekoitin kananmunankeltuaisen. Näin sai meidän puolivuotias sormiruokailijakin oman iltapalansa.

Hyvää ruokahalua!