Järkkärihaaveita

Minun piti laittaa tänne juhannustunnelmia kuvin ja vähän sanoinkin, mutten ole malttanut. Kaikki tietokoneella vietetty aika on nimittäin mennyt kaikenlaisia kameroita googlaillen. Kuumeeni on kasvanut nyt sen verran korkeaksi, että tänä kesänä sen hankin. Oman järjestelmäkameran.

Olen nyt löytänyt top3 vaihtoehtoni: Canon EOS-sarjan 100D tai 650D. Molemmat olisi saatavilla 18-55mm ”aloitus”objektiivilla. Olennaisin ero näiden kahden välillä on koko, 100D on pienempi, näppärämpi ja kevyempi. Se on myös pari sataa kalliimpi. Hmm. Mustana hevosena Samsungin nx1000, joka on canoniin verrattuna huomattavasti edullisempi. Se on monessa testissä ollut yllätysvoittaja, eli kuvausjäljen pitäisi olla hyvä. Objektiivejakin on aika iso valikoima. Lisäksi se on melko pienikokoinen, ja lisäherkkuna langattomat ominaisuudet, jotka mahdollistavat kuvien siirtämisen suoraan esim. sähköpostiin tai facebookiin (mites Lilyyn?;)

Canon on ns. varma valinta, mutta tuo Samsung alkoi myös kiinnostaa. Mutta mites sen käyttöominaisuudet? Kestävyys? Saako objektiiveja ostettua siihen vielä 5, 10 vuoden kuluttua? Ja miten se voi olla niin paljon halvempi, jos se on suunnilleen yhtä hyvä?

Kokemuksia näistä Canonin järkkäreistä? Mikrojärkkäreistä? Mikä kannattaisi ostaa ja miksi? Millainen kamera sinulla on?

IMG_3218.JPG

Ei se nykyinenkään kamerani, Canon PowerShot SX230 mikään huono ole. Pokkariksi erinomainen. Kaipaan kuitenkin jotain lisää, värisävyihin ja valoitukseen lähinnä.

Huomenna lupaan palata juhannustunnelmiin kuvien ja tekstin kera. Tässä hieman esimakua:

IMG_3260.JPG

Talviturkin (itkien) heittänyt söpöläinen.

 

Suhteet Oma elämä

Kissayllätys sekä virtuaalihiiriä olohuoneessa

Vaihteeksi taas kissajuttuja.

Tänään, kuten joka ilta, suljin lastenhuoneen oven pari tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa, jottei lasta viedessä tarvitse alkaa metsästää kissoja pois sieltä. Ennenkuin laitoin lapsen nukkumaan sänkyynsä, lauloin hänelle pari unilaulua lastenhuoneen sohvalla. Kuuntelin pariin otteeseen, että ihan kuin jostain kuuluisi pientä kahinaa tai rapinaa, mutta mitään tai ketään ei näkynyt. Ovikin oli ollut suljettuna jo pari tuntia. Kun sitten laskin lapsen sänkyyn ja vedin peiton hänen päälleen – kuinkas ollakaan – peittomytyn sisältä kierähti esille pöllähtänyt Mini. Kissaneiti oli kuin olikin ollut pinnasängyssä vetelemässä sikeitä. Hmph.

Nyt illalla lapsen mentyä nukkumaan, ulkoistin kissojen leikittämisen tablettisovelluksille. Vinkin sain Kaunis utopia -blogista, kiitos! Käykää täältä kurkkaamassa arvioita iPadille sopivista sovelluksista sekä hauska video nörttikissoista. Meidän samsungillekin sopivia löytyi, kun kirjoitti play-kauppaan hakusanaksi ”cat toy”. Kokeilemisen arvoinen kissanlelu. Mini ei tajunnut koko hommaa, Ami tapansa mukaan lähinnä vain tuijotti, mutta Viivi leikki häntä vispaten ja tassut viuhuen parisenkymmentä minuuttia. Ei siis mikään pankinräjäyttäjä, mutta adhd-kissa sai enimmät energiat purettua. Täytyy vielä testata useampi sovellus, josko joku niistä olisikin hitti muidenkin mielestä.

juusto.JPG

Juuston seassa vikisee hiiri!

viivi0.JPG

”Mä nappasin sen!”

amii.JPG

Amikin kokeilee.

ami.JPG

Ami – ei noin!

Ps. Ei kerrota tästä miehelleni, jonka se tabletti oikeasti on, ja joka haluaa pitää kissat mahdollisimman kaukana kaikesta tekniikasta.

Puheenaiheet Höpsöä