Lapsen nukkuessa päiväuniaan minun piti vihdoin vastata saamiini blogi-haasteisiin, mutta kuinka kävikään? Sain syliini lähes yliannostuksen kissahellyyttä, ja oli pakko jakaa se tänne. (Ja kiitos tunnustuksista Sensei, Papyli ja styleornot, yritän palata asiaan vielä)

Tällä kertaa poikkeuksellisesti kyseessä joka paikan herhiläisemme ”katso-ja-leiki-mutta-älä-koske” Viivi.

”Oi, rapsuta mua masusta!”

Mukava asento?

Kun asento on tämä, tassuilla leipominenkin suuntautuu ylöspäin.

Entäs nyt: taustalla kuuluu peiton alta vaimea Ami-kissan kuorsaus. Vieressä sohvapöydällä käy pieni rapina kun Viivi istuu ja tuijottaa, ja leipoo tassuillaan pöytää.

<3 Pikku-kisu <3

ps. tee-se-itse-lapsiportti: sohvapöytä tv-tason edessä estää dvd-soittimen ym. laitteiden räpläämisen.