Poikkeuksellisesti postaan nyt kaksi ”Päivän kissakuvat”-postausta peräkkäin. Osittain ajankäytöllisistä syistä. Mutta osittain siksi, koska halusin fiilistellä sitä, että olemme vihdoin kissojen kanssa avanneet parvekekauden!

Meidän ihana parveke – tuo kissojen oma sunny beach, lapsen salainen leikkipuutarha ja äidin rakkaudella sisustama kasvimaan korvike. Säätiedotukset ovat manailleet inhaa takatalvea, joten fiilistellään nyt äkkiä kun vielä ehditään. Parvekkeen kevätsiivous odottaa vielä tekijäänsä, muttei keskitytä nyt siihenkään. Ajatellaan vain sitä, miten kiva on istua kasvot aurinkoon päin, ja tuntea lämpimät säteet iholla tai turkissa.

*  *  *

Täällä Lilyssä on viime aikoina keskusteltu blogien sisällöistä, ja siitä millaiset jutut pyörivät eniten etusivulla, ja millaisia sinne kenties kaivattaisi lisää. Osa on ehkä hämmästynyt tai jopa pahoittanut mielensä ns. ”hömppäsisällön” arvostelemisesta. Itse en kuitenkaan koe, että kyse olisi pelkästään sen syvällisemmän sisällön kaipaamisesta, vaan siitä, että nostettaisiin enemmän esille monenlaisia juttuja, myös niitä enemmän keskustelua herättäviä aiheita.

Itse aion jatkossakin ihan tyytyväisenä linkkailla näitä ”hihi, kissani nukkuvat pahvilaatikossa”-postauksia siihen ”höpsöä”-kategoriaan, ja olla tyytyväinen, jos juttuni tuottavat jollekin iloa. Olen silti erittäin tyytyväisenä (ja välillä ymmälläni, vihaisena, ilahtuneena tai surullisena) seurannut monia muita blogeja ja kirjoituksia feminismistä ja äänestämisestä rasismiin. Olisi hyvä, jos Lilyssä keksittäisiin keino nostaa näitä kaikenlaisia teemoja ja ”höpsöysluokkia” enemmän esiin. Tai jos ei, niin nostellaan itse niitä fiksuja juttuja tykkäilemällä, kommentoimalla ja linkittämällä.

Joku kirjoittaa Karlito-nimisestä, yli tonnin maksavasta karvahöpsökästä, minä puolestaan kirjoitan kolmesta narisevasta ja mittaamattoman arvokkaasta karvahöpsökästä, joiden nimet ovat Ami, Mini ja Viivi. Ja hyvä näin.