Parvekkeella: pistokkaasta pulleroisiksi

Reilu kuukausi sitten istutin tomaatistani pari pientä pistokasta. Toisen lahjoitin naapurille, mutta pienemmän niistä jätin itselleni. Tämän postauksen ekasta kuvasta näet alkutilanteen. Ja nyt tilanne on siis tämä:

Pikkuruiset tomaatin alut!

Näin pienet, mutta alut kuitenkin!

Ja toisetkin, vähän isommat raakileet.

Tuo parkinsontautisen piirtämä viiva yrittää olla osoituksena sen pikkutaimen koosta. Ruukku mukaanluettuna se on pidempi kuin minä.

Nämä karviaismarjat ovat siitä isommasta tomaatista. Toivoa syksyn sadosta ei siis todellakaan ole menetetty!

Ja jotain lähes valmistakin on.

Ja sitten se mun kesäkurpitsa. Se tekee vain hedekukkia, ei ollenkaan emikukkia – niitä joista kasvaisi kurpitsoja. Lehdet ovat kyllä suuria kuin norsun korvat. Voiko tälle tehdä jotain?

Olen yrittänyt vähän tukea sitä kasvaman pitkin tuolin selkänojaan, mutta ei tuo näytä kovin hyvältä noinkaan. Tuossa on kuin yksi iso takku. Ideoita?

Minulla oli parvekkeella puutarhahommissa apuri. Sillä tosin koitti siesta-aika: