Shoppailua ja ystäväterapiaa
Mieheni oli koko päivän turnauksessa, joten me lähdimme Maisan kanssa huvittelemaan. Päivän vietimme kaupungilla anopin ja kälyn kanssa shoppaillen. Löysin iselleni aivan ihanan Desigualin mekon ja Maisalle söpön Pikku Myy-mekon sekä ne kissaleggarit.
Shoppailun jälkeen treffasimme hyvän ystäväni K:n kanssa, ja kävelimme hänen kotiinsa kyläilemään ja temmeltämään. K-täti tarjosi Maisalle elämänsä ensimmäiset maistiaiset jäätelöstä.
”Nam, kylmää mutta hyvää. Anna lisää!”, sanoi Maisa. Huomatkaa baarijakkara+kaulahuivi=syöttötuoli.
Kutikuti!
Koppoti koppoti, Maisa ratsastaa.
Välillä Maisa sai puhelun tietokoneen johdolta:
”Haloo, haloo!”
Tärkeimmät asiat Maisa hoiti linnunpesässä istuen.
Maisa esitteli myös uuden taitonsa, porrasjakkaralle kiipeämisen:
”Uu, mä yllän hedelmävatiin! Ottaisinko banaaneja?”
”Eiku omena. Rouskis!”
Ja ne pahat ja kovat kuorenpalat? Tietenkin takaisin hedelmäkulhoon:
K rakensi Maisalle vieraspatjoista niin paljon pinnasänkyä muistuttavan pesän, että Maisa ei edes tajunnut yrittää paeta sieltä vaan simahti samantien. Äitin ja K:n maailmanparannus viinilasillisen ääressä alkoi! Mieheni haki meidät loppuyöksi kotiin turnauksesta palattuaan. Onneksi on sopeutuvainen lapsi, jonka voi nukuttaa kyläpaikassa ja siirtää kesken yön kotiin jatkamaan uniaan. Tyttö heräsi aamulla pirteänä ja iloisena omasta sängystään.
Lämmin ja tuhiseva ihanuus <3
Hyvät ystävät ovat samalla aaltopituudella kanssasi. Kaverini K:n itse askartelema mietelause seinällä:
