Täysiaikainen muttei kypsä
Nyt on menossa jo 38. raskausviikko, eli kohdussani majaileva pikkutyyppi on virallisesti täysiaikainen ja teoriassa valmis syntymään. Mutta kuten siskollaan, vaikuttaisi ettei hänellä ole vielä mikään kiire. Ja kun ottaa huomioon sukuni naisten pitkät kantoajat, olen henkisesti varautunut kantamaan tätä melko suurta mahapalloa vielä suunnilleen kuukauden päivät. Tämänpäiväisen neuvolakäynnin perusteellakaan ei näytä olevan kiirettä. Onneksi tyyppi sentään hengailee oikeinpäin synnytystä ajatellen.
Olen kuitenkin laittanut olennaisimmat asiat valmiiksi, kuten kasannut pinnasängyn (mies kasasi), viikannut pienimmät vaatteet valmiiksi lipastoon ja kaivanut sairaalakassin esille. Niiden viereen olen nostanut varuilta myös pölyrätin - sitä kuukauden päästä tapahtuvaa synnytystä ajatellen.
Vaikka eihän sitä koskaan tiedä.
Kommentit
Oi tuo sun rauhallinen asenne kuulostaa mielenterveyden kannalta paljon terveellisemmältä, kuin oma taannoinen "syntyy koska vaan, miksi ei synny jo, hei jokohan tämä syntyisi"- asenteeni. :D Voi että miten jännät ajat siellä meneillään. Mahdollisimman rentoa loppuodotusta! <3
Mä muistan miten tuskaisia ne vikat viikot ja ihan vikat päivät silloin viimeksi oli, joten olen ottanut nyt eri asenteen. On toiminut! :D Ja kun tosiaan geenien perusteella näyttäisi olevan todennäköisempää vähän pidempi kuin lyhyempi odotus... Mutta tämä loppuraskaus on ollut fyysisesti helpompi kuin edellinen, joten on helpompi olla ja odottaa kun esim. kädet toimii ja pystyy itse kävelemään...
Kommentoi