Toisinaan ihmisten kylmyys järkyttää – lemmikki kuuluu ottaa vain tositarkoituksella

Luulisi että tämä on jo liikaakin mediassa koluttu aihe, ja kaikille jo itsestäänselvyys, mutta koska näin ei valitettavasti vieläkään ole, totean taas:

Älä ota kesäkissaa.

 

On käsittämätöntä – mutta totta – että ihmiset edelleen ottavat keväisin pieniä, suloisia kissanpentupalleroita, leikittävät, suukottavat ja hemmottelevat niitä kotonaan tai mökillään kesän ajan, ja sitten talven tullen jättävät ne yksin mökin kuistille tai autotien varteen odottamaan hidasta kuolemaa. Tuhansia kissoja hylätään vuosittain.

Kotikissa ei ole villieläin, eikä se kuulu luontoon. Suurin osa heitteillejätetyistä lemmikkikissoista kuolee talven aikana nälkään, kylmyyteen tai kulkutauteihin. Ne harvemmin ovat leikattuja, joten ne lisääntyvät keskenään tuottaen metsiin ja haja-asutusalueille söpöjä, mutta ihmisen kanssa asumiseen soveltumattomia villiintyneitä kissoja. Joista eloonjääneet lisääntyvät keskenään jne. Eläinsuojeluyhdistykset tekevät paljon töitä loukuttaakseen näitä karanneita tai hylättyjä kissoja, ja osa niistä pääsee takaisin kotiinsa tai saa löytöeläintalon kautta uuden kodin, mutta osa on pakko lopettaa. Osa löytökissoista on hyvin sairaita ja kärsineitä – niiltä puuttuu korva tai käpälä paleltumisen takia, silmä on sokeutunut hoitamattoman tulehduksen takia, sisäelimet ovat täynnä loisia ja luut paistavat läpi nälkiintymisen takia.

Kotikissa ei kuulu luontoon. Ei maatiainen sen enempää kuin rotukissakaan.

Minkä tahansa lemmikin ottaminen vaatii perehtymistä kyseiseen lajiin ja sitoutumista sen hoitamiseen koko eläimen elinajaksi. Elävää kertakäyttölemmikkiä ei ole olemassa. Jos kissaan ei voi hyvällä omatunnolla sitoutua 15 vuodeksi, silloin sitä ei voi ottaa. Jos jaksat huolehtia lemmikistä pari vuotta, mieti jotain lyhytikäistä jyrsijää. Jos haluat lemmikin vain kesäksi, osta pehmolelu.

Jos kuitenkin päätät pienen ja ihanan kissanpennun ottaa, mieti mistä sen otat. Kaunis Utopia -blogissa on pohdittu taitavasti ”sekarotuisten” kissanpentujen teettämistä sekä siitä että hintalappukaan ei aina takaa hyvää hoitoa. Yksi perusasia kissanpentua ostettaessa on oikea luovutusikä eli vähintään 12 viikkoa. Teoriassa joskus 10 viikkoakin on jo ihan hyvä, muttei missään nimessä sen alle. Koiranpennut luovutetaan 8 viikon ikäisinä, mutta ero on siinä, että koirat oppivat ison osan sosiaalisista taidoistaan ihmiseltä, kissanpennut taas emoltaan (ja sisaruksiltaan). Vaikka kissa oppii perustaidot ruokailusta vessahommiin jo reilussa kuukaudessa, viimeiset viikot emon kanssa ovat kriittisiä luonteen kehityksen kannalta. Pennut oppivat mallioppimisen kautta miten muiden kissojen ja ihmisten seurassa ollaan, ja huonoimmassa tapauksessa liian aikaisin vieroitetusta pennusta kasvaa häiriintynyt, liian arka tai aggresiivinen kissa. Myös esimerkiksi stressin takia virtsalla merkkaaminen on liian aikaisin vieroitetuilla kissoilla muita yleisempää. Toki liian varhain vieroitetusta pennustakin saattaa kasvaa oikein mainio lemmikki, mutta parin viikon takia ei ehkä kannata ottaa riskiä. Ne ovat tärkeät viikot pennulle, eivät omistajalle.

Jotta kissa pysyisi mahdollisimman terveenä, tulisi se madottaa ja rokottaa säännöllisesti, erityisesti jos pentu tai emo liikkuu ulkona. Juuri näiden hoitamattomien ja villiintyneiden kissojen takia kissaruttoa esiintyy Suomessa, eli rokottaminen oikeasti kannattaa. Madottaminen kissan elinpiiristä riippuen 1-4 kertaa vuodessa on myös tarpeen. Uuden omistajan kannattaa hoitaa nämä asiat kuntoon pikimmiten, jos pennun myyjä ei ole näitä vielä hoitanut. Näihin kuluu rahaa tilanteesta ja asuinpaikasta riippuen 50-200e, joten lemmikkikissa ei ole koskaan ilmainen. Myös mikrosirun laittaminen kannattaa, sillä sen avulla karannut kissa saadaan varmemmin takaisin kotiin.

Jos kissan hankkiminen kiinnostaa, myös aikuiset kissat ovat hyvä vaihtoehto. Niistä yleensä tietää jo millaisia ja minkä luonteisia ne ovat. Eläinsuojeluyhdistykset välittävät aikuisia, uutta kotia etsiviä kissoja eteenpäin leikattuna, hoidettuna ja rokotettuna. Lisätietoja esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton sivuilta: http://www.sey.fi/

Osallistuin viime syksynä kesäkissojen vastaiseen kampanjointiin viiksi-haasteella, käy kurkkaamassa se täältä.

Mahatma Gandhikin sanoi, että kansakunnan suuruutta ja sivistyksen tasoa voidaan arvioida siitä, miten se kohtelee eläimiään. Tämä koskettanee myös yksittäisiä ihmisiä.

Kissan hylkääminen syksyn tullen on eläimen heitteillejättö. Rikos.

Älkää epäröikö puuttua myöskään siihen jos kuulette jonkun tuttavanne pitävän joka kesä uutta kissaa. Lopetuspiikkikin on kotikissalle armollisempi tapa lähteä kuin paleltuminen metsään.

Postauksen lähteenä käytin Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton nettisivuja. Lisää kissatietoutta, -historiaa sekä eläinsuojeluyhdistysten yhteystiedot löydät täältä: http://www.sey.fi/