Ihastumisia ja isoja elämänmuutoksia.
Syyskuu.
Täydellisen Miehen elämä muuttui isosti, kun eno otti ja kuoli. Ihan yllättäen. Kuten aiemmin on käynyt ilmi, on Mies maalta ja kunnon maaseutuelämään kuuluu iso maatila. Enon mentyä oli pakko miettiä, kuka hoitaa peltohommat. Mies hoiti.
Täydellinen Mies lopetti raksahommat, joista oli niin kovin innoissaan. Ensimmäistä kertaa elämässään työkokemusta omalta alalta ihan oikeassa isossa raksafirmassa. Veikkaan tämän olevan iso askel kohti tulevaisuuttamme. Täydellisen Miehen perhe arvostaa tätä uhrausta hiljaisesti. Minä yritän tehdä niin mahdollisimman äänekkäästi. Yksin oli kuin olikin vaikeaa olla, kun Mies teki 13 h työpäiviä toisella paikkakunnalla. Nyt se kuitenkin on kotona. <3
No mitä minulle sitten kuuluu?
Minulla on taas alkanut opiskelut kesän jäljiltä. Ja koulu todella on alkanut. Ei paljon koti-iltoja ole tullut vietettyä. Uusia tuttavuuksiakin on jälleen ainejärjestön puikoissa löytynyt. Juoksukateus on jälleen nostanut päätään. Mies on sentään taas kotona odottamassa, kun ryömin opiskelijabileistä kotiin. Mutta niin kauan, kuin ajatuksen nukkuvasta (lue: kesällä melkoiseen kuntoon itsensä laittaneesta) Miehestä pitää mielessään, ei tee mitään tyhmää.
Henkilökohtainen projektini on nostanut itsetuntoani ja ehkä se näkyy itsevarmuutena (tai vain helvetin kuumana ulkomuotona) nykyään, sillä pari kaveria otti ja meni ihastumaan. Näiden ehkä hieman kiusallisten tilanteiden kanssa on tullut painittua melko yksin. Ei näistä oikein Miehelle voi avautua, eikä halua loukata näitä ihastujiakaan turhaan. Noh, onhan se imartelevaa jos ei muuta. Ilmeisesti ”hyvä jätkä”, joka tietää Stargate-sarjan ja jolla on tissit kaupanpäällä on insinöörille vastustamaton yhdistelmä.
Muuta ajateltavaa on edessä väkisinkin, kun edessä häämöttää muutto kolmanteen yhteiseen kotiin aivan Tampereen keskustaan. Odotan tätä innolla, ilkeä kissa ei ehkä niinkään, jos tietäisi uuden asunnon olevan betonisisäpihalla ja postimerkin kokoisella parvekkeella varusteltu.
Ehdittiin me sentään kesällä Pyynikin näkötornille ja Ruisrockiin yhdessä. Tässä blogin kansikuva väriotoksena.
