Eka sinkkukesä

Sinkkuaikoja on nyt takana noin 10 kuukautta. Kymmenen hämmentävää kuukautta. Näihin kuukausiin mahtuu miehiä laidasta laitaan: on pitkiä, on lyhyitä, on komeita ja vähemmän komeita, on sekä ulkomaalaisia että suomalaisia ja jopa yksi varteenotettava kumppaniehdokas! Tällä hetkellä Tinder (ja oikea elämä) vilkuttaa punaisia rinkuloita: ”lähelläsi ei ole uusia käyttäjiä.” Jep, hyvä että Tinderkin tietää sen. 

Vaikka en pistäisi vastaan herra täydellisen ilmaantumista elämääni, nautin elämästäni juuri tällaisena mitä se nyt on. Tänä kesänä aion juoda paljon hyvää viiniä (onneksi alkoon on matkaa 30 metriä), syödä ennätysmäärän jäätelöä, keinua riippukeinussa (toivottavasi jonkun kanssa), pelata Tinderin tyhjiin, mutta ennen kaikkea nauttia kaikesta mitä tällä ihanalla kaupungilla on tarjottavaa. Tämä on ensimmäinen kesä sinkkuna. Ensimmäinen sinkkukesä! Tuon lauseen sanominen tuntuu uskomattomalta mutta samalla vapauttavalta. Se ikäänkuin huutaa minua seikkailuun. Matkaa kolmeenkymppiin on (onneksi) vielä matkaa, mutta siitä huolimatta olen viettänyt edelliset vuodet parisuhteessa. Yhteensä kuusi vuotta, kahden eri miehen kanssa. 

Voisin luonnehtia itseäni parisuhdeihmiseksi, mutta hitto vie, tää sinkkuilu on parasta just nyt!

 

<3A

suhteet oma-elama

A&C:n tuleminen

Toivottavasti otsikon tuleminen tapahtuu myös oikeassa elämässä. Kirjaimellisesti. 

Molemmat kirjoittajat kuitenkin toivovat tulemista omilla tahoillaan ja mielellään myös eri henkilöiden toimesta. Vaikka jaamme saman asuinalueen, työpaikan ja useimmiten myös viinipullon, miehet pidetään erillään. Paitsi poikkeushan vahvistaa säännön, siitä siis lisää omassa postauksessa sillä tilanne vaatii (toisenkin viinipullon) hieman avaamista.  

A suorittaa kiltin tytön syndrooman omaisesti töitä ja koulua samaan aikaan – kuitenkaan kokematta olevansa erityisen kiltti tyttö. Velvollisuuksien ohella A opettelee käsilläseisontaa ja pistoolikyykkyä sekä tarkastaa kaupungin tarjontaa säännöllisesti avantosaunalla. Mottona A:lla on että kaikkea täytyy kokeilla mutta eiköhäna alle 180 senttiset miehet ole nyt testattu. A ostaa mielellään ekoviinejä, yrittää vähentää lihansyöntiä ja vihaa tytöttelyä. 

C puolestaan tekee liikaa töitä, yrittää kasata viimeisiä opintopisteitä kokoon ja ahdistuu maailman tilasta säännöllisesti viikottain. Ahdistuminen maailmasta aiheuttaa C:lle säännöllistä tinderin poistamista ja uudelleen lataamista. Maailman parantamisen lisäksi C:n päivät täyttyvät hyvästä ruoasta, hyvästä viinistä (no ei nyt ihan joka päivä) ja hyvistä treeneistä, ystäviä unohtamatta. Maailman C näkee paikkana jossa on jatkuvasti mahdollisuuksia etsiä, tutkia ja löytää. 

Sinkkuelämää on molemmilla takana vajaa vuosi mistä syystä kummankin ajatusmalli on kehittynyt muotoon josta blogikin on saanut nimensä: ”Tässä vaiheessa otetaan täydellinen tai ei mitään.” Lause on alunperin heitetty ilmoille jonkun huuruisen yön pikkutunneilla narikkajonossa mistä se on jäänyt elämään ja pätemään miesten lisäksi myös muihin elämän suuriin kysymyksiin. Näistä elementeistä tulee blogimme sisältö koostumaan. Tervetuloa!

 

<3 A & C

 

ps. Ei kaikkea tarvitse ottaa ihan niin vakavasti.

suhteet oma-elama rakkaus seksi