82. päivä

Eilinen olikin vähävetinen päivä. Lieneekö urheilu ja siitä tullut adrenaliini pitänyt kyyneleet loitolla.

Ollaan käyty läpi Äidin tavaroita. Kerättiin vaatteet kirpputorille myyntiin (ovat siis siellä nyt, Ihana-kirppis, Turku, pöytä 32) kun Isä ei kestä katsella niitä. Paljon kaikenlaista siellä oli, melkein kaiken olisin voinut tuoda kotiinikin mutta kun ei meille mahdu mihinkään. Meillä oli aika yhtenäinen maku. Minä jo teininä niitä lainailin, ja aina kun tuli tehtyä hutiostos tai muuten vaan kyllästyin, vein sen Äidille.

Pari mekkoa toin kaappiin, niitä ei vaan voinut hävittää vaikka en ikinä pitäisi. Toisen Äiti teetti 50-vuotisjuhliinsa, mutta minä ehdin sitä käyttää jo ennen niitä bileitä. Toinen on vielä vanhempi, ajalta kun olin pikkutyttö. Siinä samassa mekossa Äiti juhli kultahääpäivää.

Isä kertoi, että heillä on kaikki seurusteluajan rakkauskirjeet tallella vielä. Voi sitä päivää kun niitä käydään läpi…