Eletään heinäkuuta

Oltiin pari viikkoa reissussa, enkä itkenyt kertaakaan – jos menomatkaa ei lasketa.

Koneessa oli vielä hirmuisen haikea olo, mutta sitten se helpotti. Mikä lienee ollut syynä, en yhtään tiedä.

En minä vältellyt aihetta enkä ajatusta, matkaseuran kanssa puhuttiin siitä monta kertaa, mutta siitäkään ei tullut kuin silmäkulma vähän kosteaksi. Aurinkoa otin perintöbikineissä.

Tapahtumarikas oli matka, siitä olisi paljon kerrottavaa, mutta taitaa olla niin, että Äiti on sitä katsellut kuitenkin. Pidellyt kädestä.

Kerron sitten isälle.

Juhannuksen alla käväisin taas mökillä. Oli sateista ja vilpoisaa. Sisko jäi isän seuraksi sinne lomaansa viettämään ja kuopsuttelemaan ja raivaamaan pusikoita, kuten jo monena kesänä aiemmin. Itse mietin siellä ollessa, että mahtaako nyt tulla mustikkaa lainkaan, kun oli sellaiset ilmat.

Nyt siellä varmaan olisi taas mukavaa kun tuli nämä helteet.