Nyt on jouluaatto, 24. joulukuuta! Tätä on odotettu!! 🙂

Tulin eilen valvoneeksi hieman, tarkemmin sanottuna ainakin puoli yhteen yöllä saakka. Ei sillä, etten ois joskus valvonut ihan koko tätäkin, mutta ois se kyl ollu kiva jos oisin nukkunut enemmän kuin sen kuusi (🎄) tuntia, että oisin varmasti virkee tämän päivän.

Mutta eipä siinä mittään, oon kyllä omasta mielestä aivan hereillä.

Mun joulukalenterinkarkkilakko onnistui hyvin, kaikki karkit säästössä. (Joo oli kyllä eilen aika iso houkutus syödä ne, mutta siitäkin selvittiin)

En malta oottaa et saadaan lahjat, en luultavasti saa kovin montaa pakettia (enkä oo mitään joululahjaksi toivonut, lukuunottamatta rekkalastillista suklaata), mutta eihän se haittaa. Kunhan on muutama. Johan niitä kahtakymmentä pakettia on tässä neljätoistavuotisen elämäni aikana tullut.

Kuten näkyy, monenlaisia karkkeja 😀 Ja yhteensä 25, sillä itsenäisyyspäivänä sai ottaa kaksi. (No joo noita vihreitä suklaatikkareitakin on kyl kaks myös mut anyway)

Joulukuusen alle oli yöllä tullu lisää lahjoja. Toki mää kyllä näin et äiti ja iskä niitä sinne laitto, mut en mä sitä muille kerro. Kahdelle Joulupukkiin vielä uskovalle pikkusiskolle kerroin että näin tontun joka vei ne lahjat kuusen alle. ”Oliko sillä harmaa lakki?” yks kysyi. ”Ei”, vastasin. ”Se oli punanen.”

Mullekki oli sinne ilmestynyt joku lahja. Vanhin siskoistani (niitähän on siis seitsemän), joka on 11v, sanoi että ”Mä veikkaan vahvasti et tossa paketissa on astioita.”

Siinä paketissa nimittäin luki et ”särkyvää”. Ja miksikö siellä astioita? Siksi, että oon ottanut vakiotoiveekseni astiat. Eräs ystäväni, jo aikuinen tosin, sanoi että jos ei tiedä, mitä toivoa joulu- tai synttärilahjaksi, kannattaa toivoa astioita. Ne ovat kuulemma sitten aika iso sijoitus kun muuttaa omilleen.

Minä päätin ottaa neuvosta vaarin 😀 

Hyvää joulua kaikille! 

~Myrskyvaroitus~

P.S. Muistakaa syödä suklaata. Se on näin btw elämän eliksiiriä ja mun ja mun äitin polttoainetta. Ja on se kinkku kyllä paras jouluruoka.