Karkkilakko

Mikä älynväläys oli aloittaa karkkilakko (onko kukaan enää karkkilakossa, vai onko se jo naamioitu eri ruokavalioiden ja kuurien nimillä?) maanantaina. Juuri tänä maanantaina. Tänä päähänpotkimismaanantaina, kun herään surkeiden yöunien jäljiltä ja koko päivän on ollut sellainen ”elämä valuu sormieni läpi” -olo. Ei tunnu siltä, että olisin vieläkään herännyt. Joskus, aikojen alussa, tämän päivän lounaalla siis, muistan kokeneeni lyhyen onnenhetken.

Noh, meni jo. Nyt tuijottelen nälkäisenä viikonlopun juustonaksunjämiä.

Kiukuttaa. Enkä ole nälkäisenä sellainen topakka naarastikru, vaan saakelin vihainen raatelija-apina. Terkkuja poikaystävälle, joka lähti hakemaan kaupasta ruokaa ja VÄHÄ ÄKKIÄ. Tein lähtemättömän vaikutuksen saapuessani tänään kotiin.

 

rawr_0.jpg

Ei löytynyt tarpeeksi hyvää raatelija-apinaa. Tämä tiivistää fiilikset ihan yhtä hyvin.

 

Mutta palatakseni ensimmäiseen aiheeseeni: onko kukaan nykyään enää vain puhtaasti karkkilakossa? Koska lakko on niin kauhean kovasti ja rumasti sanottu ja tärkeintä on se kultainen keskitie ja tasapaino ja OLISITTEPA NÄHNEET, olisittepa kuule nähneet kuulkaa, miten paljon minä söin viikonloppuna. Kaivoin kultaiselle keskitielle haudan mereen ja hukutin sen sinne.

 

Onko karkkilakko nykyään jo vähän jotenkin vanha juttu tai synonyymi sellaiselle säälittävälle kolmen päivän putkelle, kun pystyy pidättelemään itseään koulun kahvion pullajonossa? Se oli iso juttu silloin kun olin yläasteella, muistaakseni. Siitä on jo tovi.

Aion silti olla oikeasti karkkilakossa (maailman epäuskottavin ja kulunein lause ikinä?). En usko, että se voi tuntua yhtään niin pahalta esimerkiksi huomenna tähän päivään verrattuna. Aion pitää karkkilakkoani syysloman alkuun asti, tarkemmin ottaen 11.10. asti. Koska silloin on I love me -messut, enkä voi kieltäytyä siellä mistään hyvästä. Joku raja tähänkin touhuun.

 

Palaan siihen lupaamaani kakkuohjeeseenkin sitten illemmalla. Nyt olen hieman liian vihainen ajattelemaan kakkuja.

 

Onko muita karkkilakkoilijoita kuulolla? Vai luovutitteko tämän maanantain edessä? Tai naamioitteko lakkonne johonkin trendikkääseen dieettiin?

 

Hilpeämpää viikon alkua ihmiset! Illalla mietitään vain kakkuja. :)

 

– Jenni H.

 

Ps. Huomatkaa aidosti ei-sarkastinen hymiö lopussa. = Haistan jo ruuan keittiöstä.

 

simons-cat-post1.jpg

kuva, kuva

suhteet oma-elama liikunta
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.