Cacattaako? Eli: Uuden Vuoden juhlat

Joko saa mennä takaisin nukkumaan?

Johan minä olen tänään herännyt ja syönyt eilisen sipsijämiä ja mättänyt pleikkaria. Mitä nyt vielä?

Lataan tänne kuvia eilisillalta, kun luonani oli muutama ystävä juhlimassa. Tänään on kohmea tunnelma, mutta eilen oli hauskaa! Joimme kuohuviiniä kuin aikuiset konsanaan ja pelasimme lautapelejä, muutamin sääntöuudistuksin..

Havaitsin illan aikana myös, että HOPLAA -huuto toimii joka tilanteessa. Opin varmasti paljon muutakin, mutta ne jutut palailevat hiljalleen mieleen tai sitten ihan syystä jäävät ikuisiksi ajoiksi unholaan.

Päivän biisi on kaikkien ysärimättöjen ohella NRJ:n Aamupoikien Cacattaa. Linkitin sen myös ystäväni Facebookin etusivulle. Vainotkoon se hänen uskottavuuttaan ja some-egoaan ikuisesti.

Ehkä minusta vielä jonain vuonna kuoriutuu sellainen pikkumustaan pukeutunut, klassinen ja sivistyneesti käyttäytyvä juhlaemäntä, joka tarjoilee kylmien eineslihapullien sijaan saaristolaisleipää ja mätiä. En myöskään tarjoile suklaata vaan jotain hapanta, kuten puolukka/karpalopiirasta, koska vain lastenjuhlissa syödään makeita asioita, kuten mansikoita. Poikkeuksena kesä, mutta silloinkin ne upotetaan rutikuivaan shamppanjaan.

Mutta sitä ennen aion ottaa paljon tärähtäneitä kuvia, käyttää halpaa mehua drinkkilaimentimena väärin kaikilla tavoilla ja osata häpeilemättä Teräsbetonin ja Antti Tuiskun biisien sanoja ulkoa. Ja kyllä sa Cacattaakin menee jo melkein kuin vettä vain.

On hyvä olla monilahjakas.

Ja on hyvä, että minulla on yhtä sivistyneitä ystäviä. Kurjaahan se olisi yksin kikatella täällä kotona.

Niin, että HOPLAA.

Muistin juuri, että sainhan minä tänään jotain oikeaakin aikaan. Olin järkkymätön henkinen tuki sohvanmutkasta, kun poikaystäväni varasi meille risteilyn Tukholmaan. Jännittävää! Viimeisin ulkomaanmatkani oli abiristeily (sitä ei kyllä juuri lasketa) ja sitä ennen taisin matkustaa muistaakseni vuonna 2010 ja sekin oli matka Lontooseen perheeni kanssa. Toivottavasti tämäkin asia korjaantuu joskus tulevaisuudessa, kun opintotukielämä on jo enemmän takana päin.

Miten teidän juhlat menivät? Oliko kuohari hapokasta ja fiilis ailahtelevan riemukas?

Tajusin myös ihan vasta nyt, etten tehnyt uudelle vuodelle lupauksia. Viime vuonna tein ja toteutin ainakin yhden: perustin tämän blogin. Reipas minä!

Jännittävää Uutta Vuotta ihmiset! Tehkää parhaanne :D

– Jenni H.

Ps. En vieläkään ole lakannut nauramasta Cacattaa -biisille. ”Caccaveljekset talossa, nyt mentiin!”. Niin tasokas minä olen.