Hiplaus- ja ruokaähky
Voi, mikä viikonloppu. En jaksakaan kirjoittaa tänään niin pitkää kirjoitusta, kun alun perin ajattelin.
Vanhempani kävivät tosiaan tänä viikonloppuna ilostuttamassa minua ja olen tänään ryntäillyt heidän ja poikaystäväni kanssa Ideaparkissa.
Enkä mene sinne enää ikinä. Jotenkin olin ehtinyt unohtaa jo edellisen shoppailukertani kesältä ja sen, miten paljon aivosoluja se tappoi. Nytkään ei ole liian välkky olo. Siihen tosin saattaa vaikuttaa myös se, että kävimme vielä kiusaamassa itseämme IKEAssa Ideaparkin jälkeen. Joku raja kaikella tavaran hiplaamisellekin on oltava. Kuinka monta tavaraa ihminen oikein ehtii lääppiä neljän tunnin aikana?
Ensi kerralla, kun vanhempani ajavat Tampereelle asti, käymme varmasti vain hankkimassa jäätävän sokeriähkyn Vohvelikahvilassa tai jotain. Se heidän ”lasten” vohvelinsa on aivan silkkaa rakkautta. Minkä kokoinen lapsi jaksaa syödä sellaisen kermahirviön?
Minä. Älkää ikinä pienentäkö sitä lasten annosta. I-ki-nä.
Lauantaina oli paljon leppoisampaa. Esittelin vierailleni illalla Classic American Dinerin miehenkokoiset hampurilaiset ja puhisimme sen jälkeen ähkyämme Finnkinossa Suuren puhalluksen räiskiessä kankaalla. Se on vaan niin hyvä ja niin hyvännäköinen elokuva. Olen nähnyt sen jo kahdesti. Harvoin innostun mistään erikoistehosteista ja 3D-häröilystä, mutta Suuri puhallus on vaan niin tyylikäs.
Ah, en oikeastaan jaksa jutella nyt enempää. Olen vain yksinkertaisesti syönyt tänä viikonloppuna niin paljon, että olen varmaan vielä koko ensi viikon liian raukea ajattelemaan selkeästi. :D
Kamerankin ehdin ottaa käteen vain siinä kohtaa, kun tallensin perjantaina leipomani kakun ensimmäiset ja viimeiset hetket. Kaikkein tärkeimmät siis.
Now you see it.
Now you don’t.
Kakku siis hyytyi ja se oli aika menestys syöjien hotkimisnopeudesta päätellen. Ei liian makea, eikä liian ällösuklainen (vaikka en normaalistikaan tunne sellaista käsitettä) ja niin pehmoista nieleskeltävää.
Ostin (tai sain, kiitos aikaisista synttärilahjoista äiti ja isi<3) myös kaikkea uutta ja ihanaa tämän päivän kauppavaelluksilta. En tiedä kiinnostaisiko teitä lukea sellaisia ”Mitä uutta olen haalinut kaappeihini” -postauksia. Voisin ainakin kokeeksi tehdä yhden sellaisen, koska itse olen muiden löytöjä kohtaan hyvin utelias.
Kakun ohjekin on tulossa tuota pikaa! Se on vaan niin hyvää ja niin idioottihelppo tehdä. Haastan teidät kokeilemaan sitä.
Näköjään ”en kirjoita pitkästi” oli pelkkä harhaluulo. Jaarittelu tulee selkärangasta.
Nyt lepo ja tv-kooma. Rentoa sunnuntai-iltaa! Toivottavasti tekin söitte yhtä paljon tänä viikonloppuna.
Huomaa, mikä on päällimmäisenä mielessä tänä viikonloppuna. Mainitsinko ruuan monta vai monta kertaa? Ähky.
Yhä ruokaa suussa, pullein terveisin,
Jenni H.