Päätin rikkoa blogihiljaisuuden SILKALLA PANIIKILLA (ja Caps Lockilla) ja avunhuudolla kaikille tamperelaisille.

Viime viikolla minua kohtasi suuri suru.

Kävelin viime viikolla pikkuveljeni kanssa Tampereella Aleksis Kiven katua kohti Finlaysonia. Halusin luoda unelmoivan vilkaisun kohti kahvila La Famillea, joka siinä on minun koko tampereellaelämisajan (ihan varmasti yhdyssana) sijainnut..

MUTTA SE EI OLLUTKAAN SIINÄ. MIKSEI KUKAAN KERTONUT?

Se on korvattu jollain toisella kahvilalla.

Ja tiedättekö mitä?

La Famillen mukanahan katosi nyt myös maailman täyteläisin, unelmanpehmeä suklaakakku, joka on liioittelematta maailman parasta kakkua mitä olen ikinä syönyt.

Saanen pitää pienen hiljaisen hetken.

Tämä on akuutti kriisi. Kun huomasin, että kahvila oli lähtenyt pois, ryntäsin heti uuteen liikkeeseen sisälle tivaamaan – kyllä, ihan oikeasti, mutta ystävälliseen sävyyn – että mitä on tapahtunut. La Famillea ei vain enää ole. Rintaa ahdistaa kyllä vieläkin kun ajattelen sitä hetkeä kun tuijotin muuttunutta vitriiniä ja tajusin, että se kakku ei ole enää siellä.

Se kakku. Runoilisin siitä, miten ihanan samettinen ja täydellisen kostea se oli, jos se ei kuulostaisi ihan järjettömän härskiltä jo omassa päässäni.

Mutta kun se oli.

Ja nyt sitten päästään tässä kriisiprosessissa uuteen käsittelyvaiheeseen. Mistä minä saan samanlaista kakkua?

Jos ihan oikein ymmärsin, Bistro Pannu & Huone on Tampereella jotenkin kytköksissä/samaa perhettä La Famillen kanssa. Mutta en minä uskalla kysyä, tekevätkö he sitä samaa kakkua, koska enhän minä nyt voi käsitellä uutta menetystä, jos he ovat luopuneetkin kakusta kokonaan.

Nyt kaikki Tamperelaiset herkkuperseet (sanan parhaimmassa merkityksessä) saavatkin ilmiantaa kaupungin parhaan suklaakakun. Mistä sitä saa?

Koska – en kestä miten pienistä asioista elämäni järkytykset tällä hetkellä muodostuvat – olin löytänyt niin hyvän kakun La Famillesta, että olisin ilomielin tilannut sitä vaikka omiin häihini. Ja se on paljon. I know my chocolate.

Olkaahan avuksi. Tiedän, että tekin kyllä ymmärrätte hyvän suklaakakun päälle. Se tekee elämästä niin paljon parempaa ja valoisampaa.

Sydäntäriipivää keskiviikkoa ihmiset.

– Jenni H.