Olen liian vanha tähän
Tämän viikon ”minä olen oikeasti liian vanha tänne” -hetki oli keskiviikkona. Leffailta ystävän kanssa, joka on ollut kesätöiden vankina yhtä tiukasti kuin minä. Pieni paussi oli kyllä paikallaan.
Mutta..
Step Up: All In 3D. Katsojien keski-ikä: 15. Henkinen ikä ailahteleva.
Tädit meni vähän katsomaan liikkuvaa kuvaa ja nurjuttamaan, että ”ikävää kun se on 3D, tulee niin sekava olo”. Vanhat aivosolut värisevät järkytyksestä.
Eikä vanha pää kestänyt kyllä etenkään silloin, kun ennen leffan alkua alkoi pyöriä surullinen traileri Madagaskarin pingviinielokuvasta ja jokainen räkänokka yleisössä röhötti niille kaikille ala-arvoisille heitoille, joita ne suomeksi laimeasti dupatut elikot laukoivat.
Ne pingviinit ovat yksi maailman raiskatuimmista ideoista. Itkettää. Ne menevät jopa Shrekin edelle. Joskus on vain aika lopettaa.
Ja kun kerrankin sai lähteä ulos – ps. värjäsin lilan latvani aikuisenruskeaksi – yritin parhaani mukaan ensinnäkin harjata tukkaani ja laittaa päälle muuta kuin työvaatteet ja otin innoissani vessaselfien (hyväjumalamuttaonneksikuvassaeinäysedelfiinilaattakuvio). Tämä tapahtuu noin kerran neljässä kuukaudessa. Erikoisherkkua sellainen kaakellin esittely.
Totuus kuitenkin on, että jos kerran on jo yli-ikäinen jopa Step Up -spektaakkeliin, ei enää pian pieni meikki kyllä peitä yhtään mitään ja vanhuus tulla rupsuttaa niin lujaa, että itkettää.
Joten ystävääni lainaten: ”Sillä mennään mitä on annettu”. Tai jotain.
Sexy gurlz.
Ja koska täteily tämän elokuvan parissa ei ollut tarpeeksi, aiomme myös mennä hieromaan vähän lisää suolaa haavoihin ja katsomaan One Direction -elokuvan. En tiedä kannattaako sitä kailottaa ääneen, enkä oikeasti osaa nyt edes nimetä yhtään biisiä. Mutta voi miten herttaisia poikia siinä trailerisa oli!
En häpeä mitään.
Ja muuten, loppuillasta paheksuimme liian lyhyitä shortseja kylmänä iltana.
Täydellistä. Huippu ilta.
Nähkääpä ihmiset välillä niitä ystäviänne. Se olkoon illan suositus.
Moro taas!
– Jenni H.
