Taipumaton tonnikalaleipä: iltapala, joka ei neuvottele

Viikon sisällöksi ei tarvita kovin montaa asiaa. Voisin olla niinkin seesteinen ja lämminsydäminen, että sanoisin viikon sisällökseni sen, että pääsen huomenna pääsiäislomalle kotikotiin Heinolaan. Jee.

Sen sijaan kerron totuuden. Sillä viikkoni tärkein sisältö tähän mennessä on ollut törkeän hyvä iltapala. Kas tässä (opettelin samalla tekemään gif-animaation sen sijaan, että vaikka alkaisin pakata laukkujani huomista varten..).

output_170gik.gif

Saanko esitellä leipäbravuurini ja ikisuosikkini: kuiva ruisleipä ja täydellisesti asetellut täytteet (voi, tonnikala, salaatti).

Olin aikoinaan yhden kesän ajan kahvilassa töissä ja siellä sämpylät piti voidella sellaisella yhdellä rivakalla sutaisulla.

Minä en ole sellainen tyttö. Minulla on periaatteita.

Siksi nautinkin neuroosileivästäni. Fetajuusto ei ole pakollinen, mutta se on lohduttava luksuskirsikka leipäkakussa (kyllä, minä todellakin sanoin noin). Ja leivän on oltava kuivaa. Rutikuivaa, niin kuin se viini, jota oppineet aikuiset tilaavat ravintoloissa. Sellainen pehmeä, tuore ruispala ei vain tee tehtäväänsä. Liian mössöistä. Minulla on hampaat ja haluan käyttää niitä.

Tämä leipä ei neuvottele, se toimii.

Jämäkkää keskiviikkoa ihmiset. Älkää neuvotelko iltapalan äärellä.

– Jenni H.

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Höpsöä

Ihmiskoe: kinuskikaakaomämmi

Mämmi. Kaiken pahan ja pahannäköisen ruumiillistuma.

Asian laitahan on se, että mielestäni mämmi on lähtökohtaisesti ihan hirveä kurajööti noin niin kuin elintarvikkeeksi (en suostu kutsumaan sitä suoraan ruuaksi). Siksi en voinut mitenkään ahtaa päähäni sitä, miksi mämmistä on tehny vanukaskokoiset kerrosmämmit: kinuskikaakao ja vanilja. HULLUUTTA!

Siispä uteliaisuus ja itsensä kiduttamisen väkevä halu voitti ja halusin tehdä tieteellisen ja täysin valvomattomissa olosuhteissa toteutetun ihmiskokeen, joka on tietenkin kaikista mielipuolisimman, eli kinuskikaakaolla kuorrutetun mämmin maistaminen.

img_0022.jpg

Siinä se möllöttää. Keskellä kaikkea on sormenjälki, koska minun piti koittaa onko se ihan umpijäässä keskeltä.

Joka tapauksessa. Suoritin tämän kokeen vanhan ystäväni Sallin (kiitos tuesta beibe) kanssa, joka varmasti suunnattomaksi ilokseen pääsi osaksi tätä spektaakkelia. Olimme myös sopivasti toisiaan täydentävä maistajapari: Sallin mielestä perinteinen mämmi on erittäin jees ja minun puolestani mämmin voisi laskea kidutusmenetelmäksi.

Ja kuvasimmepa kinuskikaakaomämminmaistosta (viikon yhdyssana) videon teille! Laatu on rakeinen, koska se on kuvattu kökkökamerallani ja minulla on komea kaksariesiintyminen tässä, koska.. noh, koin näyttäväni erityisen hemaisevalta niin, tietysti. Mutta sisältö on rikasta ja opettavaista! Nauttikaahan.

Eli ihmiskokeen lopputuloksena..

Salli pettyi karvaasti, koska eihän se nyt miltään mämmiltä maistunut. Lisäksi mainittakoon, että koska mämmi on rakeista ja se kinuskiyritys sileää, rakenne oli ”se mikä tässä on väärin”. Nolla pistettä. Vaikka kyllähän Salli sen kuitenkin lusikoi loppuun asti. Urhea nainen.

Itse ilahduin siitä, että se kinuskiöklö peitti aluksi mämmin maun, mikä on ihan toivottavaa ja ymmärrettävää. Mutta sitten kun se kinuskiverho hälvenee, tulee se mämminen, kärähtänyt ruis esille (toim.huom. Miika Nousiainen joskus Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa esitteli paskanmakumausteen.. sitä lipsahti myös mämmiin). Miinus miljoona pistettä.

Ulkonäköhän tässä ruuassa nyt on se kuuluisan jätösmäinen.

img_0033.jpg

Joten mitä tästä opimme? Kinuskikaakaomämmi on suuri pettymys meille kaikille.

Kenelle suosittelen: vihollisille.

Juomaehdotus: lasillinen omaa sappinestettä korostamaan aromeja.

Kiitos raadille (eli minulle ja Sallille). Toivottavasti tämä sivisti teitä tällä elämän tiellä, joka olkoon mahdollisimman mämmitön.

Herättikö hillittömästi ajatuksia? Kuka siellä yrittää tykätä mämmistä?

Mämmää maanantaita ihmiset!

– Jenni H.

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Höpsöä