Liitu-hyi

Tänään postiluukusta oli tuuppaistu eteisen matolle uusin Trendi (jeij!) ja sekös ilahduttaa.

Vaikka yleisesti vähän pilkkaankin naistenlehtiä ja etenkin Cosmopolitan vetää pohjat kaikilta paksuilta kaakatuksilta ja ”kuukauden asento mangososetta suussa ja joka reiässä” -vinkeillään, luen silti esimerkiksi Trendiä ihan mielelläni (kiitos, että olette näinkin täyspäisiä). Kyllä minulle hömppä ja kauniit kuvat kelpaavat.

Mutta kun äsken avasin lehden Trendi nyt -osion, minua kohtasi muinainen painajainen: liituraita.

Silloin kun tavalliselle ajattelijalle tulee liituraidasta mieleen ne bisnespuvut ja jakut, minulle tulee mieleen yläaste.

Muistaako kukaan muu niitä MicMac -merkkisiä, stretch-kankaisia, kireitä (paitsi lahkeesta, nehän lepatti silloin vielä miten sattuu) ja aivan liian matalia housuja?

Nämä hirvitykset. Tämä oli – onneksikin – ainoa kuva, joka pikaiselle etsinnällä on näistä housuista jäänyt elämään nettiin. Niidenkin omistaja yrittää myydä niitä pois Huuto.netissä. Hyvä päätös.

nb7d5ux.jpg

Näiden kaunokaisten kauluksista pilkotti kaikkien kapinallisten, trendikkäiden 14-vuotiaiden neitojen pitsistringit ja vyötärömakkarat, etenkin talvisin. Silloin ne punoitti aika jouluisesti, joskus ihan sinersi. Niitä oli jonkun öljyisen poitsun kiva lääppiä koulun takapihan röökipusikossa.

Housut eivät näyttäneet yhtään paremmilta oikeassa elämässä, kuin tuossa kuvassa. Aika ei kultaa kaikkia muistoja.

Pitäkää liituraitanne.

– Jenni H.

 

kuva

 

 

 

Muoti Höpsöä Trendit

Onnistunut tiistai. Vielä.

Kas, minähän otin viikonloppuna kuviakin! Kas, tänään on kyllä jo tiistai! Mutta koska makasin koko maanantai-illan migreenin kourissa ja koska tiistaisin kannattaa puhua kaiken mahdollisen ketutuksen laimentamiseksi mieluummin vaikka edellisestä viikonlopusta, voin näyttää teille mitkä asiat täyttivät flunssanhuuruisen viikonloppuni.

Tuhat ja sata kuppia Finrexiniä.

img_5597.jpg

Ja niin paljon aikaa, että ehti lakata kynnet, hurraa!

img_5578.jpg

Ajatus oli kovin muodikas ja kunniakas. Tulos oli aika elähdyttävä tuksupinkki rykäisy.

img_5598.jpg

Putsasin nuo kynnet pois kyllä hyvin vikkelään. Kylläpä piristi saada aikaiseksi jotain noinkin rumaa.

RUMA. Kuten se Siwan mainoksen mummeli huutaa. Olen rakastunut siihen rääkäisyyn.

Tähän väliin vinkki kaikenlaisesta flunssasta/järjettömästä ketutuksesta/masennuksesta/motivaationpuutteesta/mistä tahansa henkisestä ja fyysisestä särystä kärsiville: Kulhollinen tzatzikia auttaa aina. Itsehän syön tortillapäivinä lähinnä tzatzikia tortillalla, kuin toisin päin. Ehkä laitan siitäkin ohjeen, kunhan sille päälle satun.

img_5659.jpg

Keittiössämme tulee kyllä mielettömän kovia ruokahaluntappokuvia, ainakin minun mielestäni. Valo on niin superkeltainen, etten tiedä miten näitä antimia kuvaisin.

Lisäksi katsoin tietenkin noin sata tuntia televisiota – enkä paljon muuta, totuus on karua joskus – ja niiden ohjelmien välissä muutaman elokuvan.

img_5607.jpg

Yhden huonon (Elijah Wood ja iso kala = hämmentävän kiusallista vääntöä).

img_5669.jpg

Ja yhden hyvän.

Voih, voisiko tähän väliin pitää sellaisen hartaan ”Potterit on vaan niin mahtavia, vaikka ne leffat onkin niin paljon huonompia kirjojen rinnalla” -hetken? Tähän perään syvä, ihastunut huokaus, peräisin teiniajoilta (ainakin haluan teidän uskovan niin).

Muuten, ne upeat kukat, jotka ostin taannoin, ovat heittäneet varmaan jo aikoja sitten henkensä. Viikonloppuna vasta havahduin siihen, että eteisemme pöydällä on vain pölyisiä risuja.

img_5668.jpg

Noin! Tiistai ei tunnu yhtään niin pahalta, kun muistelee vähän viikonloppua. Mukavaa.

Yllättävän siedettävää – koputtakaa puuta – tiistaita ihmiset!

– Jenni H.

PS. Kun olin kirjoittanut tämän tekstin, vahingossa deletoin sen heti kun olin painanut viimeiset kirjaimet (tiistain henki laskeutui sittenkin ylleni), mutta otin kaiken tietotekniikkataituruuteni käyttöön ja löysin sen uudestaan. Take that tiistaibitch. HA.

Suhteet Oma elämä Höpsöä