Tag: antipatia

Miten teidän joulu meni? Toivottavasti leppoisasti. Oma jouluni oli aika jees. Vietin aaton poikaystäväni (ei kun avokkini.. en minä vieläkään tiedä mikä on vähiten kiusaannuttava termi) vanhemmilla ihmettelemässä miten montaa sillilajiketta yhteen pöytään saakaan mahtumaan ja vetämässä napani täyteen sitten ihan perinteistä lohta ja kinkkua. Aatto oli vähän outo, koska kaikki sisarukset eivät päässeet kotiin […]

Lilyn toimituksen blogissa kysyttiin, mikä lapsuusmuisto jäi kaivelemaan. Ja itsehän sain sellaisen tujauksen bensaa katkeriin lapsuustraumaliekkeihin, että tulin omaan blogiini asti avautumaan aiheesta, sillä tämä taistelu on jatkunut lapsuudesta ihan tähän päivään asti. Minulla oli ihan hauska lapsuus normaaleine iloineen ja suruineen, mutta minulla on myös kautta aikojen ollut yksi kamala piikki lihassani: peruna. Pahin […]

Muistin juuri yhen kuvan, jonka unohdin aiemmin postata teille. Tiedättekös kuulkaa, ihmiset hyvät, koska pitää lauataiyönä vain tyytyä tappioon ja antaa bileiden kuivua kasaan ja todeta, että ”mä oon liian vanha tähän”? Silloin, kun Spotify ei enää osaa toteuttaa villeimpiä musiikkihimojasi. Ai, miten niin Oollannin sota ei ole Spotifyssa? Toki ei siellä ole AC/DC:täkään. …. […]

Joo joo, syksy on ihanan tunnelmallista ja rauhallista ja saa polttaa kynttilöitä ja odotella joulua ja juoda teetä viltin alla ja fiilistellä melankolista harmautta. Joo. Ja tiedättekös mitä tapahtuu kun tulee syksy? Tulee kylmä ilma. Ja tiedättekö mitä tapahtuu kylmällä ilmalla? Iho vähän kuivuu. Ja tiedättekö mitä tapahtuu kun olet töissä paikassa, jossa peset kätesi […]

Minä olin eilen vähän viihteellä naisten kanssa. Samalla löysin itsestäni tiukan siveyssipulin. Minä pidän avoimuudesta ja mielestäni melkein kaikesta voi puhua kavereidenkin kesken. Tai en ehkä itse vuodata syvimpiä tuntojani, mutta kuuntelen mielelläni, enkä juuri sävähdä arempia aiheitakaan. Mutta parin siiderin jälkeen muutama minua sata desibeliä äänekkäämpää, riehaantunutta naista ottivat minusta niskaotteen. En päässyt edes […]

Olen niin onnellinen siitä, että on syksy. Kesä on aina omalla tavallaan kamala. Se on hyvin epätyypillistä aikaa. Se pakotettu tunne, että pitää hekumoida yötä myöten seikkailemassa ulkona kaikkien muiden ihmisten keskellä ja nauraa rutikuiva siideri kädessä ja olla niin pää ja sydän avoinna kaikkea iloa ja riemua varten.. se on niin tympeää. Kesä on […]

”Häät on aina niin ihana juhla! Vaikka ei tunne vieraita, niin saa ilmaista kakkua hahhahaa! Rakkaus on niin kaunista katsottavaa!” Pikku viesti minulta itseltäni, minulle itselleni: EI. ENÄÄ. VIERAITA. HÄITÄ. Mistä tietää, että olet astunut vieraalle maaperälle? Vihje yksi: nimesi on kirjoitettu istumapaikkakorttiin ilman sukunimeä ja väärin. Kiitti. Jenni. Harvinaisuus, jonka useimmat natiivitkin typoavat (vaikka […]

Söin juustonaksuja aamupalaksi ja se on jäänyt tähän mennessä ainoaksi ateriaksi, joten nyt ei kulje tarina ihan niin lujaa kuin normaalisti. Aivot on tukossa juustopölystä. Palataanko itse asiaan, kun minulla kerran on sellaista tarjolla? Olen vankasti sitä mieltä, että olen somesiivouksen tarpeessa. Etenkin Facebook-siivouksen. En ole koskaan ollut mikään ylenpalttinen Facebook-avautuja (tuntekaa pisto sydämessänne, te […]

Oletteko koskaan ajatelleet, millaista elämä olisi hohdokkaan Cosmo-naisen silmin? Minä kerron sen teille tänään, niin voitte kateellisena (koska naisethan toki ovat kateellisia kaikesta ja kaikille, vai miten se nyt menikään.. en tiedä, haluan ensin kadehtia ja puukottaa jotain selkään ja sitten vasta ajatella, niin kuin naiset yleensä) huokailla paremman elämän perään. Aamuni Cosmo-naisena 7.00 Herään […]

Ei tänään kyllä ole niin hyytävä vihapäivä kuin eilen oli. Tänään oli ihan mukava päivä. Mutta kyllä tiistaihin kuuluu aina pieni raivokkuus, koska se on viikon pisin päivä ainakin henkisesti. Ja sopivasti postiluukusta oli päivällä valahtanut eteisen matolle Jussi Halla-Ahon vaalimainos. Kuin tilauksesta! Siitä! Ei tartte toiste tulla. Kylläpä helpotti. Tämä oli varmasti poliittisin postaus, […]