Beautiful Bali
Tässä teille pientä kuvakimaraa mun ja Annin seikkailusta ennen Nyepiä. Ajeltiin Ubudista järvietemppelille pohjoiseen ja takasin juuri ennen juhlapyhiä. Parin yön roadtripille mahtui vaikka mitä. Eka yö Ubudissa sisälsi muumuossa ensimäiset bedbugsit jotka näin, pitkään selvisinkin Aasiassa ilman lähikontaktia niihin ällötyksiin. Keskellä yötä tapahtuneen hostellinvaihdoksen myötä loppureissu sujui kuitenkin sutjakasti, eikä tavaroihimme ehtinyt pesityiä inhoja salamatkustajia.
Matkanvarrella koko Bali valmistautui Nyepiin, viikolla oli jo monia seremonioita, ihmiset keskittyi rukoiluun. Suurin osa rafloista ja kaupoista oli suljettu ja parit kiertotiet jouduttiin kulkueiden taki koluamaan läpi, muttei matkalla mitään etenemistä estävää ilmennyt. Tunnelma kaikkialla oli rauhallinen ja iloinen, ihmiset liikkui kylänraiteilla niin sanotusti ykköset niskassa, perinteisissä vaatekerroissa pyöriviä perheitä notkui sielä sun täällä. Temppelien koristelussa oli pistetty kehiin parasta antia ja kaikkialla valmisteltiin perjantain karnevaalia varten paholaispatsaita.
Joka kylällä on oma hirviöfiguurinsa, joita viimeisteltiin katujen varsilla hilpeissä merkeissä. Huomasin, että erityisesti parikymppiset pojat olivat saaneet tämän vastuulleen. Pysähdyttiin nappaamaan fotot eräästä paholaisesta, ja paikalliset poitsut kovasti kutsuivat istuskelemaan ja jakamaan lasilliset palmuviinaa. Muistuttaa sittenkin vähän suomalaisia juhlapyhiä…
Pohjosen vuorilla sijaitsee järvenrannalla Pura Ulun Danu Bratan temppeli. Niin kaunista, ettei mitään rajaa. Ja temppelillä oli tietenkin seremoniat käynissä, päästiin onnekkaina vilkuilemaan vähän miltä julhapyhien toimitukset näyttää. Vuoristossa ajellessa on muuten paksu huppari ja sadeviitta tarpeellisia, keli on kun suomalainen kesä konsanaan.
Järvitemppeliltä tultiin alas etelään, vietettiin toinenkin yö tutussa ja turvallisessa Ubudissa. Ei uskallettu jäädä pidemmän ajomatkan taa kotikulmista, kun ei tiedä, miten nämä hindukekkerit oikein rakentuu… Ubudissa vierailtiin muuten jo ekana iltana Laka Leke nimisessä ravintolassa tsekkaamassa paikallinen tanssiesitys, joka muistutti myös vähän näytelmää. Hauska kokemus, hyvää ruokaa, heti apinametsän kulmilla. Josta puheenollen, käytiin kotimatkalla myös apinametsässä, mulle kierros oli jo revanssi, mutta kun Anni tahtoi. Vastahakoisena lähdin mukaan, ja kuinka ollakkaan, apinat vaistosi pelon. Eräs kaveri sekotti meikäläisen kiipeilypuuhun, ja hetken hartiollani lähmittyänsä päätti vielä ottaa lompakon laukustani, kunnes poistui puunoksalle sitä järsimään. Tapas vahvisti käsitystäni siitä, kuinka turistikohteiden apinat ovat oikeasti vain joukko kapisia huligaaneja.
Ubudista hurautettiin pikaiselle iltapäiväsurffille (ei suju yhtään paremmin, räpiköin yhä kuin toivoton aloittelija) Cangguun, missä pidetään majaa tiistaihin asti. Iltasella lähdettiin kohti Leo Squearia katsomaan Nyepin aaton paraatia. Paraatissa kaikki ne vaivalla valmistellut hirviöpatsaat esitellään kansalle kera musiikin ja karnevaalitunnelman. Pointtina on houkutella ja härnätä pahoja henkiä, manata niitä pois, jottei ne häiritsisi alkavaa uuttavuotta, tai jotain sen suuntaista. Kokemisen arvoista, tosin ihmismassa oli hillitön, kuten myös kuumuus sen keskellä. Suosittelen silti lämmöllä, heh, mutta ota mukaan vesipullo ja varaudu pitkään ja ahtaaseen seisoskeluun.
Semmonen seikkailu, Bali tosiaan pistää parastaan. Ensiviikolla kun vielä selviän kunnialla välitenteistä, voinkin keskittyä lomailuun. Edessä olisi nimittäin Filippiinit ja Malesia, buukattiin lomareissu ruotsalaisen ex-kämppiksen Annikan kanssa!
xoxo- Ansku ja Anni