Mistä huomaa muuttuneensa rantapummiksi? Viikko kaupungissa tuntui jo pitkältä, ihanin asia Byronissa oli meri (ja se, että ihmiset käyttivät varvarvastossuja).

Olihan tuo Australian itäisin kyläpahainen muutenkin aika miellyttävä, ihan tosissani tässä harkitsen jo sinne muuttamista. Turisteja, hippejä ja surffareita, kaikkea sopivassa suhteessa. Leutona talvipäivänä tarkeni kirmailla ympäri rauhallista kylänraittia paljain säärin, kesän tullen turistien määrä ja lämpöasteet varmasti räjähtävät käsiin. Ken ikinä Byronissa käykään, kannattaa yöpyä Arts Factoryssä jos vähän erilainen majapaikka kiinnostaa. Enemmän kuin pelkkä hostelli ja vähän etäämpänä keskustan backpackerhulinasta.

Majakalle kulkeva kävelyreitti tarjoaa myös aika ihanat maisemat, merestä voi kuulemma bongata myös hyvällä tuurilla valaita sekä delfiinejä. Kyllähän tuolla kelpaisi asua, aamusurffin jälkeen joogaa kauniilla biisillä valaita bongaillen? Aika eeppinen mesta.

Nyt istutaan bussissa kohti Gold Coastia, ihana Helena on luvannut hostata meitä hetken. Katsotaan, mitä sieltä löytyy – toivottavasti töitä.

xo – Ansku

Ensimmäinen viikko Australiassa takana ja toistaiseksi kaikki hyvin. Kylmää ja kallistakin täällä on, mutta joka dollarin arvoista. Vietettiin koko viikko Brisbanessa kaverinkaverin sohvalla, joka paljastuikin ihan mahtavaksi mimmiksi kämppiksineen kaikkineen. Että tänks, mahtava keissi!

Brisbane oli taksikuskin sanoin vähän semmonen maalaiskaupunki, mutta me kyllä löydettiin vähintään Helsingin kanssa samassa sarjassa painiva mesta. Kaupunki oli aika kompaktisti hallittavissa kävellen, ainakin jos haluaa säästää rahaa vaikka ruokaan julkisen liikenteen sijasta. Ja Aasiassa hengailun jälkeen oli aika siistiä löytää paikka, jossa on pyöräteitä ja liikennesääntöjä, jossa käveleminen on mahdollista ja mukavaa. Perehdyttiin myös paikalliseen menoon siten, että hankittiin pankkitilit ja veronumerot tulevia työmaita silmällä pitäen.  

Kun sopeutuminen länsimaalaiseen yhteiskuntaan oli jotakuinkin tapahtunut, keksittiin vaikka mitä jotakuinkin ilmaista tai halpaa tekemistä:

South Bankin kaupunginosassa on koominen tekobiitsi, siis kirjaimellisesti hiekkaranta keskellä kaupunkia. Auttoi vieroitusoireisiin paratiisirannoista. Samasta kaupunginosasta löytyi myös halpa leffateatteri, eläviä kuvia näki femmalla. Ja jos kulttuurinnälkä vielä kasvaa, modernin taiteen gallerian perusnäyttelyt saa kiertää ihan ilmatteeks! Ja eräänä iltana törmättiin livemusiikkiin, City Sounds niminen konsepti järkkää artisteja soittelemaan ympäri kaupunkia, ei muuta kuin piknikpullopeitto kassiin ja nurtsille fiilistelemään.

Näköjään sielu kaipasi sivistystä, koska New Farmin kaupunginosassakin vierailtiin katutaidekeskuksessa nimeltänsä Power House. Vähän tuli mieleen Kaapelitehdas, jotain näyttelyitä, työtiloja ja dollareita vastaan pyöri näytelmiä ja komedioita, pistäytymisen arvoinen paikka. Kuulemma kiva ravintola kanssa, ei kyllä testattu kun sielä oli astetta fiinimmät privaattibileet käynnissä.  

Kulttuurin lisäksi nautittiin budjetin rajoissa myös ruuasta. West Endistä löytyy Boundary Streetin viikonloppumarkkinat, joiden ruokakojut sai herkut ihan uusiin sfääreihin. Myös second hand ja vintagekamaa kirjoista ylihintaisiin vaatteisiin löytyi, mutta ruokapuoli pesi kaiken muun satanolla, nam. Muutenkin markkinoita ja ruokafestejä löytyi Brissystä paljon, viikonloppuisin kaupunki muuttui aika herkulliseksi. 

 Jos Second hand muuten innostaa, kaupungissa järkätään myös Suitcase Rummage niminen ulkoilmakirppis, jossa fäshönistat hankkiutuu eroon suurista määristä kledjuja uusien tieltä. Yritettiin metsästää vähän lämpöisempää vaatekertaa ja menestys oli kohtalaisen hyvä. Jos lompakko painaa enemmän kuin rinkka, kantsii myös tsekata Paddington niminen kaupunginosa. Vintagepuljut ja pikkupuodit on ihania, kahviloista puhumattakaan, mutta hinnat lähentelee tähtitieteellisiä lukuja. Halvemmalla taitaa päästä West Endissä, joka oli vähän raffimpi mutta aika hipster sekin, Brisbanen Kallio?  Keskellä kaupunkia mutkittelee joki, ja suosittelen lämpimästi itsekin joella mutkittelua. Tieheästi kulkeva lautta kuuluu julkisen liikenteen piirin ja kaupunki näyttää aika älyttömän hienolta auringonlaskun aikaan paatista katseltuna. Ja kuvan kaupunkimaisema nyt ei liity jokiristeilyyn enään liiemmin, kuhan yritän täytellä tekstiä jollakin räpsyillä. Maisema tosin johtaa sillalle… 

Brissystä jatkettiin matkaa hieman etelään päin, Byron Bayhin. Kokeiltiin ekaa kertaa liftaamista, sori äiti, ja saatiin kyyti äärettömän mukavilta kavereilta hostellin ovelle asti. Ei juuri valittamista, cheers! Täällä chillailua jatkunee vielä päivä tai pari, nautitaan biitseistä, kirjotellaan hakemuksia ja haaveillaan työpaikoista. 

Kuulumisia ja lisää tarinaa Byron Baysta kun wifit taas toimisi! Tuntuu välillä siltä, että olisi vieläkin kehittyvässä valtiossa, mutta ehkä valokuitu tänne down underiin on vähän solmussa… Eli jos postauksen kuvakoko tai asettelu riipii silmiä, syytetään huonoja yhteyksiä, ei tekijää. Lisäksi bloggausta hidastaa edelleen kelvollisen kameran puute. Jutalla menee varmaan kohta hermot, kun vingun kokoajan iPhonea vähän lainaan, kun nyt just saisi hyvän kuvan.

xo – Ansku