Se parempi Kuta

Kaikki Balinkävijät tietävät Kutan. Karmea turistirysä lentokentän kyljessä, johon lähes jokainen ihmisraukka eksynee ensimmäsillä kerroilla. Taattua aussiurpoilua, ärsyttävää kaupustelua ja turistimeininkiä pahimmillaan. Siinä sitä sitten inhotaan Balia, kun ei päästy tätä loukkoa pidemmälle. Onneksi Balin Kuta helpottaa jo vaihtamalla lokaatiota noin viidellä kilometrillä mihin vain suuntaan. 

Mutta olemassa on myös kiva Kuta, se on Lombokilla.

IMG_0364.JPG

Tehtiin tyttöjen kanssa viikonloppuretki naapurisaarelle katsastamaan meininki. Päädyttiin nappaamaan ekstempore kyyti Kutalle Segginigin satamasta, ja löydettiinkin ihan kelpo mesta. Kuta oli täynnä surffareita ja kivoja rantoja. Meininki oli rento ja lokaali, ei mitään eksoottista, mutta ihana tauko Balin hektisyyteen. Jännää, että elämästä paratiisissa tarvii hengähdystaukoja, hah.

IMG_0004_2.jpg

Kuvan rannekorulapset ovat aika myyntimiehiä ja -naisia. Kaupustelu yltyy ärsyttäväksi, mutta lasten kanssa on myös ihan hauska yrittää jutella. Ainakin välillä, silloin kuin pakokauhu ei saa valtaa lapsosten ympäröidessä sinut kera huutokilpailun parhaista hinnoista…

IMG_0002_2.jpg

IMG_0003_2.jpgReissun pääprioriteetti oli rentoutuminen. Hiekkarannat tarjosi hyvät puitteet, bruna on taas asteen parempi. Ja miettikää, kaikki tässä maailmassa on mahdollista, jos meikäläinen pystyy jo otaamaan aurinkoa melkein kärähtämättä rusketusvoiteella. Siis minä, lumikki, jolta puttuu vaan kääpiöt. Ja jolla oli tapana palaa jopa viidenkympin suojakertoimella… Suosittelen myös nauttimaan tilaisuuden tullen kuvassa esiintyviä kookoksia niin paljon kuin kykenee, herkullisia ja halpoja. 

IMG_0005_2.jpg

Lombok tarjosi ihania maisemia ja kuulemma myös meheviä aaltoja. Itse ei surffille keretty, eikä sielä ihan aloittelijoille liikaa spotteja taida olla. Loppusanoiksi tälle pienelle sekavalle kertomukselle voisin todeta, että Lombok vaikutti omaan makuun hyvältä. Toivotaan, että tulevaisuus tarjoaa mahdollisuuden seikkailla sielä paria yötä pidemmän reissun. 

Loppusanoiksi koko postaukselle voisin pahoitella kuvien raskasta filtteröintiä. Kun piti testata uutta kuvanmuokkausappia…

-xoxo Ansku, jonka vaihto-opiskelu on huomista tenttiä ja esitelmää vailla pulkassa!

Kulttuuri Matkat

Toukokuun tarinat

Huh, hiljaista on pidellyt! Hyvin täällä silti hurisee.

Kuten arvata saattaa, toukokuu on juossut ohi nopeammin kuin edes ehtii hahmottamaan. Ja joo, hauskaa on ollut. Pari päivää sitten tuli kuitenkin pakkopysähdys jonkin epämääräisen trooppisen pöpön merkeissä. Järkyttävä kuume ja päänsärky muutti ruokavalion hyvin parasetamoolipainotteiseksi, joka vähän veroittaa voimia. Nimettiin tämä pikadenguekuumeeksi. Oireet sopivat kuin nenä päähän, mutta (törkeän hintaiset) verikokeet eivät johtaneet diagnoosiin, ja menihän tämä nopesti ohikin.Tänään on uponnut jo aamupalaa ja lounasta, joten pian tässä ollaan ehompia kuin ennen!

Viimmeviikot ollaan huhkittu urakalla kaikkea pakko tehdä Balilla -listalta. Takana on monta ihanaa päivää, mutta vielä olisi vaikka mitä tekemättä! Ihan pakokauhu nousee, kun kalenterissa ei ole enää kahtakaan viikkoa jäljellä tässä paratiisissa. Nyt kun ensimmäinen, toivottavasti viimeinen, mystinen trooppinen tautikin on koettu, taidetaan tsekata seuraavaksi listalta naapurisaari Lombok. 

Ja vielä semmosta, että mihin sitä sitten suuntaan kun Balielämä tulee päätäkseensä? No, Austraaliaan! Täällä nurkalla kun valmiiksi jo ollaan, niin on se mentävä. Tarkoituksena on löytää duunia ja elää elämää sikäläiseen tyyliin. Katotaan miten tyttöjen käy, ihan yksin ei sentään tarvi lähteä, Jutta lennähtää tälle pallonpuoliskolle tuotapikaa. Luojalle kiitos ystävistä, jotka mielummin lähtee mukaan uuteen seikkailuun kun jämähtää vanhoihin kaavoihin! Treffit on Brisbanessa toinen päivä kesäkuuta – ja siihen loppuu valmiit suunitelmat.  

19612b95343d2737ce10835c45ba2ad6.jpg

kuva

Nyt otetaan loppukiri Balilla, nautitaan elämästä, selviydytään läpi lopputenteistä ja pidetään niin hirveen kivaa, että vanhana on kiva muistella!

xoxo – Ansku 

P.S. On mulla jo koti-ikäväkin, ainakin jokaista ihanaa ja tärkeää ihmistä haluaisin tulla halaamaan. Kuinka siistiä olisi tulla kesäksi Suomeen. Mutta ei ihan vielä, kyllä sielä sitten kerkiää taas olla… 

Suhteet Oma elämä