Rasisti vai maahanmuuttokriitikko?
Seistiin miehen kanssa espoolaisen ostoskeskuksen hississä. Hississä seisova keski-ikäinen, hieman humaltunut mies alkaa huutaa, että miksi ihmeessä olen ulkomaalaisen kanssa. Eikö Suomesta löytynyt ketään? Suomalaiset miehet ovat parhaita kuulemma.
Varmasti monet ovatkin parhaita. Välikohtaus sai miettimään sitä, miten Suomessa suhtaudutaan rasismiin. Mututuntumalla rasismi on mielestäni lisääntynyt. Siitä on vaan tullut salonkikelpoisempaa: valtion ylimmässä johdossa saadaan puhua ulkomaalaisista aivan mitä sattuu, jos sitä kutsutaan maahanmuuttokriittisyydeksi. Jos maahanmuuttokriittisyyttä yrittää rajoittaa, se on yksilön sananvapauden rajoittamista. ”Minä vain kerron omia mielipiteitäni asioista.”
Mielestäni sana maahanmuuttokriitikko on muutenkin vähän hassu sana: elokuvakriitikon ymmärrän, mutta pitäisikö suomen kieleen tuoda muitakin uusia sanoja, kuten lastensaantikriitikko (ei tiedä haluaako lapsia, joten haluaa kritisoida muiden lastensaantia) tai vaikka uskontokriitikko (ei kuulu kirkkoon, joten ronskisti saa arvioida kirkkoa). Jos maahanmuuttokriittisyys sanan mallilla alettaisiin rakentaa uusia sanoja, samalla logiikalla voitaisiin puhua paljon nykyistä suoremmin eri asioista. Loppukaneetiksi voisi todeta, että katsos olen kriitikko. Eikö muuten elokuvakriitikko olekin jotenkin kevyt ja hassutteleva sana?
Jos ajattelee sanan ”kriitikko” perustaa, siitä sanotaan muun muassa seuraavaa: ” Sanat kriitikko ja kritiikki viittaavat tavallisesti jonkun henkilön valitseman alan tai alojen järjestelmälliseen tutkimukseen. Niillä tarkoitetaan yleensä tähän työhön omistautumista, pikemminkin kuin vain henkilökohtaisten mielipiteiden lausumista.”
Tältä pohjalta hississä seissyt mies ei ollut maahanmuuttokriitikko vaan rasisti. Suomalaisten miesten paremmuutta kun ei harmi kyllä ole vielä tutkimuksella selvitetty 😉 Itse en monesti oikein enää tiedä, mitä eroa on rasistilla ja maahanmuuttokriitikolla: usein tuntuu, että jälkimmäinen on enemmän hyväksyttävä tapa sanoa ensimmäinen.
Rasismiin liittyen: erityisesti itsessäni on pahaa mieltä herättänyt hiljattain julkaistu YLE:n uutinen somalialaissyntyisestä taksikuskista, joka pahoinpideltiin vuoronsa päätteeksi. Mielestäni tässä näkyy hyvin maahanmuutokriittisyys-rasismin outo spiraali siitä, että mitenkään päin ei ole oikein. Toisaalta ulkomaalainen ei saisi elää sossun rahoilla, vaan pitäisi tehdä töitä. Toisaalta kuitenkaan ei saisi viedä kantasuomalaisilta työpaikkoja. Jos molemmat pariskunnasta ovat ulkomaalaisia, he eivät sopeudu yhteiskuntaan. Jos toinen on suomalainen, ihmetellään, miksei suomalainen ole saanut ”parempaa” puolisoa. Ulkomaalaisen tulisi itse maksaa menonsa. Ulkomaalainen ei kuitenkaan saisi omistaa liikaa, koska silloin syntyy kuva, että hän on saanut enemmän sossusta kuin suomalainen. Kun mieheni sai oleskeluluvan hitaasti, keskustelupalstoilla todettiin, että niin, jenkki-mahdollinen veronmaksaja saa hitaasti, afrikkalainen saisi heti paikalla kaikki luvat ja rahat. (Viimeinen lause nolotti kirjoittaakin, ei varmasti pidä paikkaansa.)
Voiko ulkomaalainen olla koskaan Suomessa oikein päin?
Englanniksi: Ei käännöstä. Tämä on se puoli suomalaisuutta, jota ei soisi kenenkään ulkomaalaisen tietävän tai kokevan.