Energiasyöpön kohtaaminen

Energiasyöpöt – vastaan inspiroivat ihmiset

 

 

Mulla on kevään aikana ollut paljon hetkiä, jolloin on joutunut astumaan todella paljon epämukavuus alueelle ja joutunut taistelemaan oikeuksistani verbaalisesti, kun on törmännyt ihmisiin jotka eivät näe muuta kuin oman egonsa. Tällaiset ihmiset ovat todella kuluttavia ja vie energiaa myös silloin kun eivät ole läsnä. Riidat ja keskustelut jäävät pyörimään mieleen, mitä olisi pitänyt sanoa, miten olisi pitänyt sanoa, miksen saa sanoa omaa mielipidettäni ja miksen tule yhtään ymmärretyksi. Yleensä sitä alkaa silloin miettimään sitä, että mikä vika itsessä on, onko niin näkymätön ihminen vai mikä siinä on.

Mutta pikkuhiljaa sitä alkaa ymmärtämään sen, että nämä ihmiset ovat oma ryhmänsä. Useimmiten kyseessä on joku persoonallisuushäiriö tai vain todella elämänkokemuksen puute, jolloin ei ymmärretä sitä, että asiat eivät pyöri oman navan ympärillä. Usein tämä sama ihmisryhmä koostuu myös heistä, jotka eivät koskaan näe virheitä omissa toimissaan. Sääli on sairautta, mutta heitä kyllä säälin, kun he eivät ymmärrä sitä miksi ihmiset heidän ympärillään voivat huonosti ja väsyneesti. Vaan syyttävät siitäkin kaikkia muita.

 

On myös todella kummallista, miten pienillä jutuilla ja miten nopeasti nämä energiasyöpöt saavat huonon olon joka joskus tuntuu jopa ihan fyysisenä kipuna. Kevään aikana energiasyöppö ihminen saa vahvemmankin tyypin katkeamis pisteeseen. Siihen pelättyyn pisteeseen joka ylittää sen tietyn rajan. Se raja tuli mulla vastaan tänään. Kaikkea ei tarvitse eikä voi sietää, mutta en pysty ymmärtämään myöskään sitä, että joku tahallaan haluaa aiheuttaa toiselle pahan olon. Kun itkuhanat aukeaa holtittomasti, sydäntä puristaa niin ettei happi kulje ja pää tuntuu siltä kuin räjähtäisi. Sitä alkaa miettimään ainoastaan sitä, kuinka saisi kerrottua toiselle, millaisen olon hän on aiheuttanut, kunnes sitä ymmärtää että se on aivan turhaa. Täytyy löytää joku muu keino. Väliinpitämättömys. Miksi minun tarvitsisi välittää jollei toinenkaan.
 

Vaikka juuri sitä nämä energiasyöpöt hakevat, huomiota, heitä pitäisi jatkuvasti nostaa korokkeelle heidän erinomaisuudestaan. Mutta mitä tapahtuu jos onkin vain aivan väliinpitämätön, sitä en ole vielä kokeillut, mutta taidan testata sitä.

 

Mistä tunnistaa energiasyöpön? Tähän on netti täynnä artikkeleita, mutta jokainen tunnistaa sen eritavalla ja omista lähtökohdista. Itse luotan intuitioon, joka herkästi kertoo, että tässä ihmisessä on nyt jotain mätää. Tällaisen ihmisen läsnäolo aiheuttaa rauhattomuutta ja et uskalla tehdä oikein mitään, koska kuitenkin teet juuri väärin. Sitten pikkihiljaa alkaa syntymään merkkejä, hän uhriutuu, hän ei siedä huomiota joka osoitetaan muille, hän suuttuu asioista joita itse kuitenkin tekee, hän valehtelee koska ajattelee, ettei häntä vastaan asetuta ja jos asetutaan niin hyökätään.

 

Enegiayöpön seurassa olet jatkuvassa tarkkailu ja analysointi tilassa joka on uuvuttavaa.

Usein nämä ihmiset onnistuvat myös ensiksi hämäämään olemalla pirteitä ja innostuneita, joka tekee kaikesta vaikeampaa, miten sitten pitäisi huomata energian viejä jo heti alkuunsa.

Kuinka sitten saada itsensä jälleen ns. elävien kirjoihin ja ne hyvät energiat takaisin. Varsinkin jos et voi juuri tällä hetkellä poistaa tuota syöppöä elämästä. No keskittyminen hyviin ihmisiin ja inspiroiviin ihmisiin. Onneks he vielä vievät voiton kaikesta muusta. Inspiroivia ihmisiä kun voi löytää mistä vaan. Kävin katsomassa Kirka musikaalin ja siellä oli lava täynnä inspiroivia ihmisiä. Mikään ei voita sitä, kun näkee säteilevän näyttelijän, joka tanssii hymy korvissa ja eläytyy rooliinsa täysillä. Tai ihminen joka uskaltaa puolustaa toista, ihminen joka jaksaa laittaa toiset useammin etusijalle kuin itsensä, ihminen joka vain osaa olla ystävällinen. Ihminen joka osaa nähdä kokonaisuuksia ja nenäänsä pidemmälle. Ihminen joka tietää, että ei pärjäisi täällä ilman toisia ihmisiä.

 

Se mikä näillä kahdella ihmisryhmällä on eroa on se, että toiset ovat aitoja, toiset eivät. Toiset ovat sydämellisiä, toiset eivät. Toiset tietävät kanssa ihmisten arvon, toiset eivät.

 

Tällä hetkellä tätä ajatuksen virtaa kirjoittaessa kello lähentee 03.00 yöllä. Ja muutaman tunnin takainen riitely energiasyöpön kanssa on uuvuttanut ihan täysin, mutta uni ei silti tule. Mieli ja kroppa käy ylikierroksilla. Niinpä taidan nyt sulkea tietokoneen, kuunnella musiikkia ja ajatella niitä kaikkia inspiroivia ihmisiä joita oon etuoikeutetusti saanut tavata elämäni varrella. Onneksi heitä on monta ja he tuovat uskon taas ihmisiin takaisin.

 

Tärkeintä on kuitenkin muistaa se, että on itsekin arvokas eikä tarvitse sietää mitä tahansa kohtelua! Joten eiköhän taas tehdä maailmasta parempaa paikkaa, ja yritetä olla niitä inspiroivia ihmisiä ja tehdään aidosti hyvää toisten eteen.