Pistepilkkuyhdyssanat

Pilkunnus**ja tässä terve.

Olen harkinnut viime aikoina mahdollisuutta, että ylireagoin ihmisten kirjoitusvirheisiin niin pahasti että tarvitsen terapiaa. Seriously. Pilkku väärässä paikassa tai puuttuu kokonaan, ei pisteitä, ei isoja alkukirjaimia, kaikki yhdyssanat väärin, kappalejaot päin helvettiä, punainen lanka hukassa, lauserakenne viturallaan tai ihan vaan old school typoja. Näen punaista jo pienistä virheistä, mutta yritäpä antaa mun luettavaksi jotain, jossa on kaikki edellä mainitut aspektit pielessä.

Eihän sillä oikeasti ole mitään väliä, jos joku frendi lähettää tekstarin tai Facebook-viestin, jossa ei kaikki ole kieliopillisesti ihan kohdallaan. Ei se haittaa. Muita kun mua. Työelämässä siitä sen sijaan on jo haittaa, jos virallisia tekstejä lähetellään ihan miten sattuu. Ethän sä voi mennä asiakkaalle lähettämään vaikka sopimustekstiä niin, että se on täynnä virheitä ja vaikuttaa ekaluokkalaisen kirjoittamalta! Olen työssäni oikolukenut paljon muiden tekstejä ja yrittänyt antaa palautetta positiiviseen sävyyn – ihan kaikkeen tarttumatta – mutta joskus se vaan on niin perhanan vaikeaa. Sitten kun annan palautetta, toinen loukkaantuu ”kun tää mun teksti ei kelpaa sulle”. Toisinaan tyydyn osaani ja mainitsen vain katastrofaalisista virheistä, niellen haluni värittää koko tekstin punakynällä.

leo.png

Kyllä mua huolestuttaa vähän se, miten vähän lapset ja nuoret nykyään lukevat kirjoja. Siis sitä ihan oikeaa kirjoitettua sanaa, ei aikakauslehtiä tai nettijuttuja. Jos sä et lue, sä et opi kirjoittamaan. Veikkaan että tulevaisuudessa – sanotaan 20 vuoden päästä – tullaan työelämässä arvostamaan aivan erityisellä tavalla niitä ihmisiä, jotka osaavat taitavasti tuottaa tekstiä.

miettikää ny ku kaikki kirjottaa tulevaisuudessa tällee eikä ees tajuu siinä olevan mitään outoa kun kaikki oikeat sanatkin katoaa slangisanojen tieltä eikä kukaan enää ees muista että mikä hitto se piste on eikä niitä varmaan ees kiinnosta ku kaikki ymmärtää kuiteski tätäki eikä ketään enään vituta lukea tällasta tekstiä paitsi ehkä jotain mummoja

Ihan oman postauksen ansaitsisi myös sana enää. Don’t even get me started.

PISTE.

ninnikin21_5.jpg

Suhteet Oma elämä Työ Ajattelin tänään

Hormonaalinen ehkäisy on saatanan kätyri

Tämä on niin mahtavaa etten tiedä mistä aloittaa.

Matkataan ihan ensiksi historiassa takaisin joitakin vuosia. Menetin neitsyyteni 15-vuotiaana ja sain ensimmäiset e-pillerini kun olin juuri täyttänyt 16 vuotta. Tästä on nyt yhdeksän vuotta aikaa. Jossain siinä matkan varrella pillerit vaihtuivat ehkäisyrenkaaseen, mutta se nyt ei ole tarinan kannalta olennaista. Sunnuntaina 12. lokakuuta otin elämäni viimeisen ehkäisyrenkaan pois.

nuvaring.jpg

Miksi halusin luopua hormonaalisesta ehkäisystä?

Minulla oli ollut pitkään todella pahoja keskittymisvaikeuksia. Olisin halunnut koko ajan nukkua. Olin ärtynyt, itkeskelin täysin tyhjänpäiväisistä asioista ja mökötin avomiehelleni, kun hän ei ollutkaan tyhjentänyt astianpesukonetta (onneksi miehellä riitti rakkaus sietämään hölmöilyäni!). Olin myös lihonut kymmenessä vuodessa noin 20 kiloa, hyvin mahdollisesti enemmänkin. Kärsin turvotuksesta ja vatsavaivoista. En halunnut harrastaa seksiä mieheni kanssa. Joskus töistä kotiin tullessa oikesti toivoin, että hän olisi illan harrastustensa parissa, ettei minun ”tarvitsisi” harrastaa seksiä. Tämä on minulle erittäin iso juttu, sillä olen aina ollut hyvin seksuaalinen ihminen ja nauttinut seksistä erittäin paljon. Ongelma ei missään nimessä johtunut miehestäni, sillä olen aina kokenut hänet erittäin viehättäväksi ja hän kyllä osaa hommansa lakanoiden välissä! Luin paljon erilaisia tarinoita hormonaaliseen ehkäisyyn ja sen lopettamiseen liittyen ja totesin, että tätä on kokeiltava!

crazy.png

Milloin kehoni sopeutui uuteen tilanteeseen?

Siitä on nyt reipas seitsemän viikkoa, kun lopetin hormonaalisen ehkäisyn käytön. Toissayönä minulla alkoivat ensimmäiset luomumenkat. 🙂 Olin niin onnellinen, että kiljuin vessassa ”Jee jee jee jee jee!!” Eilen jopa astahdin työpaikan vessasta pois tanssien, mikä hieman herätti ihmetystä työkavereissa. Voitte kuvitella heidän ilmeensä, kun totesin syyksi iloiseen tanssimiseen menkkojen alkamisen! ”No se on sitten hienoa että joku siitä nauttii.”

Syy tähän ylenpalttiseen riemuun oli se, että pelkäsin kehoni sopeutuvan uuteen tilanteeseen vasta kuukausien päästä. Mitä nopeammin, sen parempi, myös uuden ehkäisytapani vuoksi (siitä lisää kohta) mutta myös siksi, että tiedän nyt olevani terve nuori nainen. Jostain syystä olen aina pitänyt kuukautisia terveyden merkkinä. Ne ovat myös merkki siitä, etten ole raskaana, mikä on vielä toistaiseksi hyvä asia. 🙂

Erityisiä negatiivisia sivuvaikutuksia en ole huomannut. Muutama hassu näppy on tullut leukaan, mutta mitään muita netissä varoiteltuja kauhu-skenarioita ei ole ilmennyt. Joten nyt niihin hyviin uutisiin: OLONI ON AIVAN MAHTAVA!!! Kului muutama päivä viimeisen tyhjennysvuodon jälkeen, kun tunsin käveleväni ulos hormonisumusta. Tunsin oloni virkeäksi, pystyin keskittymään asioihin aivan eri tavalla, olin jatkuvasti hyväntuulinen ja – mikä parasta – halusin harrastaa seksiä mieheni kanssa (koko ajan, yötä päivää, missä vaan). 

Miten hoidan ehkäisyn nykyään?

Käytössäni on tällä hetkellä LadyComp-hedelmällisyystietokone. Kuten äsken mainitsin, toivoin ensimmäisten luomumenkkojen alkavan mahdollisimman pian, sillä hedelmällisyystietokone toimii vasta sitten kun se on muutaman kierron ajan opetellut kehoni lämpötiloja. Odotan innolla sitä hetkeä, kun laite antaa minulle ensimmäisen vihreän valon. Se tarkoittaa, että voin harrastaa seksiä huoletta ilman kondomia. Ah, sitä onnen päivää! Sanokaa mitä sanotte, paremmalta se tuntuu ilman ”lisäosia”. 😉

ladycomp_pieni.jpg

”Hei, minä ovuloin.”

Hauskin ja erikoisin asia minulle on ollut ovulaation huomaaminen! En ole koskaan tiennyt, että omaa kehoa kuuntelemalla voi itse todeta, että ”Nyt minä ovuloin”. Pari viikkoa sitten huomasin olevani koko ajan märkä ja kiihottunut (anteeksi karkea ilmaisuni). Näin joka yö unta seksistä ja tunsin muuttuneeni hulluksi seksipedoksi. 😀 Samoihin aikoihin ihmettelin hyvin erikoista kipua alavatsassani vasemmalla puolella ja pohdin, että onkohan tämä nyt se ovulaatio… Ilmeni, että olin oikeassa. Tasan kaksi viikkoa myöhemmin alkoivat voimakkaat menkkakivut. 

On tämä naisen keho kyllä aivan uskomaton!

Kuulisin mielelläni muidenkin kokemuksia hormonaalisen ehkäisyn käytön lopettamiseen liittyen. Minkälaista ehkäisyä käytit, miten olosi muuttui kun lopetit ja mikä on nykyinen ehkäisymuotosi? Saa käyttää karuakin kieltä – tämä tyttö ei sievistele!

ninnikin21_3.jpg

Suhteet Oma elämä Seksi Terveys